Ajatuksia vauvan kymmenennestä kuukaudesta

Viime kuussa opittiin taputtamaan käsiä yhteen, aloitettiin potallakäynti ja syötiin sekä nukuttiin yöt vähän normaalia heikommin. Tässä meidän kymmenennen kuukauden kuulumiset.

paita Name It, sammarit H&M

Reipas, aktiivinen ja menevä oli meidän kymmenes kuukausi. Liikkuminen on varmaa, ripeää ja päämäärätietoista. Edelleen Miete osoittaa kuitenkin rauhallista puoltaan ja esim. uudessa paikassa siinä missä toiset vipeltävät samantien tutkimaan paikkoja, Miete istuu usein ensin paikallaan ja tarkkailee ympäristöään. Ei ole kiire minnekään. Kotona kuitenkin mennään ja kovaa. Suosikkipaikkoja on keittiön pöydänalunen (etenkin silloin kun sinne on jäänyt edellisen ruokailun jäljet), eteinen (ja kenkien maistelu) sekä tuulikaappi, jossa on se hurjan houkutteleva kissanhiekkalaatikko. Liikkuminen tapahtuu edelleen persoonallisella konttaustyylillä: vain toinen polvi käy maassa ja toisella jalalla astutaan eteenpäin. Vielä meillä ei viime kuussa seisty, mutta sen näköisiä kurkotteluja neiti tekee, että se seisoma-asennon hoksaus on ihan lähellä (lisäys: tyttö nousi seisomaan 10 kk ja 4 päivän ikäisenä♥)!

Sen kerran kun meillä on "merkkipaita" päällä, se näyttää sitten tältä.

Paita Tommy Hilfiger.

Viime kuu oli ehkä kaikkein "huonoin" ruokailukuukausi. Tyttö tuntui syövän todella vähän ja jos hän itse saisi päättää hän lähinnä nakertelisi ruisleipää ja joisi velliä mukin suusta äänekkäästi ryystäen. Syömisistä on tulossa oma postauksensa joten se siitä tällä erää. Mitat ovat neidillä upeat joskin olin hämmästynyt, ettei kymppi ole mennyt vieläkään rikki!

10 kk ♥ 9660 g 75,1 cm

Viime kuussa laskimme pinnasängyn pohjan alas. Yöt ovat olleet levottomia, on ollut itkeskelyä ja sitten niitä energisiä kohtauksia, jossa kaikki päivällä opitut taidot valjastetaan käyttöön. Se on kuitenkin iso juttu, kuinka hienosti tyttö on oppinut nukahtamaan omaan sänkyynsä. Se on jo ihan selkeä kuvio, jota kukaan ei enää kyseenalaista. Joskus tulee vähän enemmän väsymysitkua ja tyttö pääsee hetkeksi syliin. Toisinaan kurkitaan toisiamme pinnasängyn laitojen välistä ja voi niitä hetkiä, kun tyttö nukahtaa suloisesti hymyillen! Nukahtamisrutiineihin kuuluu hampaiden pesu ennen omaan huoneeseen menoa, unilaulua soittava nalle ja aa aa allinlasta -tuutulaulu. Välillä ihmetellään mitä päiväpeiton punainen kettu aikookaan nauttia makupalaksi. Ei kai vain pellolla juoksentelevia pupuja?! (Aika raakoja noi meidän iltasadut...) Iltaimetyksen hoidan yleensä jo alakerrassa.

Ensimmäinen herätys on usein siinä puolen yön maissa. Silloin olen vielä antanut maitoa toiveajattelulla että lapsukainen nukkuisi sen turvin hienosti aamuun asti. Vaan mitä vielä. Seuraava herätys on niin keskellä yötä, että haen puoliunessa lapsen viereeni ja hän käyttää häpeilemättä hyväkseen mahdollisuutta ruokailla pitkin yötä. Näin siis pahimmillaan. Aika paljon oli viime kuussa huonosti nukuttuja öitä. Mutta kyllä se siitä.

Harmaa ♥ Vaaleanpunainen

leggarit Lindex, tunika Ciraf, neuletakki H&M, pipo Stoccalta, tossut Decoy

Äiti ♥ Mussukka

Viime kuussakin ollaan kovasti ulkoiltu ja muutaman viikon takaisista sateistakin huolimatta ollaan ulkoiltu yleensä kolme kertaa päivässä. Aamupäivällä yleensä vain sen verran, että tyttö jää siitä pian ulos nukkumaan. Sitten heräämisen ja ruokailun jälkeen leikitään vähän sisällä ja mennään sitten ulos keinumaan/lenkille. Sadesäällä Miete on oikein työntänyt päätään ulos rattaiden kuomun alta ja silminnähden nauttinut sadepisaroista kasvoillaan. Iltapäiväulkoilun jälkeen ollaan tultu kotiin syömään ja pian sen jälkeen alkaakin väsymyskiukuttelu, joten ulos on pakko lähteä ja usein tyttö ottaakin vielä lyhyet, noin puolen tunnin päikkärit. Yöuni kutsuu edelleen siinä yhdeksän maissa. Nyt alkaa tosin tuo kuvailemani päivärytmi hiljalleen muuttua ja näyttää siltä, että tyttö alkaa siirtyä yksiin päiväuniin jotka hän nukkuu lounaan jälkeen. Ihan mukava homma sekin. Päikkärit meillä kestävät parhaimmillaan sen 3-4 tuntia.

tunika Ciraf , potta kirppikseltä

Isoja juttuja viime kuulta on potan käyttöönotto. Olen tosi ylpeä ja ihmeissäni, kuinka hienosti pottailu lähti heti sujumaan. Pissa on vaikeampi tapaus, mutta kakan tyttö on tehnyt pottaan jo monta kertaa! Suurkiitos kuuluu myös teille lukijoille, joista moni omalla kommentillaan rohkaisi ottamaan potan jo käyttöön. Eka läjä ilmestyi pottaan 9,5 kk:n iässä.

Prinsessa ja Valkea ratsu

body H&M, samettimekko Zara (huutonet-kylkiäinen♥), neuleleggarit H&M, hiuspanta Prisma

Miete sai äskettäin isänsä vanhalta ystävältä aivan upean, itsetehdyn lahjan. Olen monesta syystä erittäin otettu tuosta Valkeasta ratsusta. Ensinnäkin sen tekijällä on vakava krooninen sairaus ja tuo hevonen on omin käsin tehty eräänlaisessa toimintaterapiassa. Kaikki tuossa hevosessa, sen valkeus ja valoisuus ja pyöreät muodot symboloivat mielestäni lahjan antajaa: sairaudestaan huolimatta hänen sydämensä on terve - hyvä ja antelias. Upein mahdollinen lahja -Meidän tytölle♥

Kuvasin tuossa aiemmin vähän päivärytmiämme viime kuulta, mutta jos tarkastellaan elämäämme viikkotasolla, niin aika kivasti sekin rytmittyy. Maanantaisin meillä on muskari ja iltaisin on äidin oma harrastus, kielikurssi. Torstaisin on perhekerho ja lauantaisin vauvauinti. Viikot menevät kyllä ohi hurjaa tahtia, enkä enempää järjestettyä ohjelmaa kaipaakaan etenkään nyt kun olen käynnistämässä pientä sivutyötäkin lastenvaatteiden parissa.

Kirppikseltä löytyi kävelyteline kympillä! Miete on kova painamaan tööttiä.
Tunika Lindex

Miete on aivan hurmaava papupata. Hän osaa ajoittain sanoa mm. "kakka" kuuluvalla äänellä, selvästi artikuloiden. Kivasti hän yrittää sanoja jäljitellä ja näyttäisi ymmärtävän, että häntä kehoitetaan sanomaan jotakin. Enimmäkseen tytön puhe on kuitenkin kivoilla tavuilla herkuttelua, sanojen mutustelua. L-kirjain on ollut iso juttu tässä kuussa. Tyttö hokee suloisesti laa-li-laa-li-laa ja muodostaa L-kirjaimen tuomalla kielen ulos suustaan. Onnistuuhan se niinkin! Passiivinen sanavarasto tietenkin kasvaa kokoajan ja onhan se hämmästyttävää, kuinka paljon lapsi ymmärtää ja muistaa. Portaat, yläkerta, teletapit, puuro, vesi, telkkari, siinä jotain uusimpia mitä tulee mieleen.

Kiikkaa, kiikkaa
neuletakki Me Too, pipo Reima, housut H&M

Kutsun ehkä pienellä epätöivon vimmalla lastani vauvaksi. Ihana sana. Katoava, karkuun juokseva sana, jossa minä vielä roikun. Pyöräytän aamulla vauvani minuun kiinni, kohtaan tuikkivat silmät ja virkeän hymyn. Peiton alta lehahtaa vauvatuoksut, joskus paukku ja pisu, joka kerta ihana vauvantukan tuoksu ja vauvan raikas hengitys. Nautin niistä hetkistä kun kiusoittelen vauvaa, "otatkos vähän tisua, missä on äidin tissi?". Meitä kumpaakin naurattaa ja Miete lähtee määrätietoisesti raivaamaan tietä rinnalle. Ja siinä hän sitten onnellisena ruokailee, iso vauvanjötikkä, raajat välillä kippurassa kuin vastasyntyneellä, välillä möyryten ja kiemurellen, peppuaan nostellen.

Nämä kuukausittaiset raportit ovat minun jäähyväiseni. Hyvästelen vauvakuukauden toisensa jälkeen ja siirryn eteenpäin. Ja kuitenkin, onneksi,  juuri tämä ajankohta on kuitenkin aina se paras hetki!

Leikeistä hauskimpia ovat palloleikit. Myös kirjoja on kiva välillä rauhoittua katsomaan oikein keskittyneesti. Televisiokin kiinnostaa ja kuin varkain on teletapeista tullut osa meidän päiväohjelmaamme...VIime kuussa oli hurjan hauskaa laulaa erilaisista tekemisistä koostuvaa leikkilaulua, koska Miete tekee kaikki lauletut kohdat oma-aloitteisesti ja se on aivan superhellyyttävää katsottavaa! Kotona, keinussa tai vaunuissa, äidin on pakko vähän laulaa ja ihailla tyttärensä esitystä:

Minä taputan, minä taputan, minä tapu-tapu-taputan

Minä taputan, minä taputan,  minä tapu-tapu-taputan

Minä vilkutan, minä vilkutan, minä vili-vili-vilkutan

Minä vilkutan, minä vilkutan, minä vili-vili-vilkutan

Minä potkotan, minä potkotan, minä pot-pot-potkotan

Minä potkotan, minä potkotan, minä pot-pot-potkotan

Minä ratsastan, minä ratsastan, minä rat-rat-ratsastan

Minä ratsastan, minä ratsastan, minä rat-rat-ratsastan