Eilen käytiin oikeastaan ensimmäinen kunnon vaunulenkki ulkona, eikä mitään pikkupyrähdystä. Täytyy kyllä sanoa, että tuo vaunulenkkeily on yllättävän raskasta! Kotonakyhjöttämisen aiheuttama peruskunnon "romahdus" yhdistettynä vaunujen lykkimiseen lumessa pitkin loivia ylämäkiä käy todella kunnon päälle! Tänään pakkasmittari näyttää taas sellaisia lukemia, että korkeintaan pistäydytään lähikaupassa.
Kuvien järkyttävän laadun takia ajattelin jättää nämä julkaisematta, mutta menköön nyt kuitenkin. Halusin vaan vilauttaa, että on meillä joskus muutakin kuin vaaleanpunaista toppahaalarin alla :)
Kirjastosta tuli lainattua varsin filosofisen kuuloinen opus "Arvaa kuka olen?". Heti pienestä pitäen elämän perimmäisten kysymysten äärellä :) Tyttöhän hymyilee koko naamallaan kun luetaan ja katsellaan kirja läpi. Ehkä hän nauraa ennenkaikkea äidin lievästi sanottuna liioitellun oloiselle innostukselle. Vahvojen värien ja kontrastien takia kirja taitaa olla ihan mielenkiintoista katseltavaakin.
Kirjojen ja musiikin maailman haluan avata lapselleni pienestä pitäen. Ne antavat niin paljon ja samalla tukevat kasvua ja kehitystä hyvään suuntaan. Itse sain ne vahvana perintönä lapsuudenkodista ja haluan viedä samoja arvoja eteenpäin.
Mökkihöperyys alkaa nostaa täälläkin päätään kun mittarilukemat alkaa miinus-kakkosella. Vauvaa en ulos vie ja itsellänikin on vaikeuksia motiviutua ulos pienelle lenkille (kun mies tulee kotiin). Mutta hyvää liikuntaa se kärryily on, näin kuntopohjalla ollessa!
VastaaPoistaMinäkin yritän laulella vauvalle, ja lukea myös kunhan tuosta vähän kasvaa!