perjantai 5. maaliskuuta 2010

"Tukkaa näkyy jo"

Bongasin Jensban Pallontaikaa-blogista kivan kyselyn ja sain siten mahdollisuuden taas palata raskausaikaan ja synnytykseen muistoissani.

Koska sait tietää, että olit raskaana?
23.3. työmatkalla. Tein raskaustestin huoltoaseman vessassa:)

Järkytyitkö?
Ehkä vähän sitäkin.

Kuinka vanha olit?
Tulin raskaaksi 29-vuotiaana ja synnytin kolmekymppisenä. Pidän yllä tilastoja, joissa ensisynnyttäjien keski-ikä kolkuttelee uhkaavasti kolmeakymppiä ;) Olin muuten etukäteen "suunnitellut" elämäni ja ajatellut hankkivani lapsia 28-vuotiaana. Myöhästyin vähän.

Närästikö sinua paljon?
Kyllä loppuraskaudesta korvensi sen verran, että sain vihdoinkin tietää, mitä närästys on. Ei kiva!

Oksensitko paljon?
En onneksi.

Oliko sinulla mielitekoja?
Sanotaan vaikka niin, että Jensballa oli ihan huippuvastaus tähän kysymykseen.

Oliko sinulla liitoskipuja?
Oli aika lailla, koska lenkkeilin niin paljon (ilman niitä lenkkejä olisi pää hajonnut eli valitsin mielummin hajonneen lantion:)).

Oliko sinulla harjoitussupistuksia?
Oli kyllä jo melko aikaisessakin vaiheessa, mutta ne olivat täysin kivuttomia.

Kuinka paljon sf-mittasi oli suurimmillaan?
31 cm.

Saitko raskausarpia?
En huolinut;)

Kumpaa veikkasit, tyttöä vai poikaa?
Poikaa.

Oliko sinulla paljon nesteitä kropassa?
Ei pahemmin, vihkisormus meni sormeen koko raskausajan.

Kuinka paljon sait raskauskiloja?
Noin 14 kg.

Kuinka näet raskauden nyt jälkikäteen?
Nyt tajuan, kuinka hermoheikko olin ja tajuan myös että luojan kiitos ne pahimmat skitsahtelut taisivat todellakin johtua raskaushormooneista. En siis ehkä tullutkaan yllättäen hulluksi tai jotain...Olen kokenut viimeaikoina muutaman tilanteen, jossa huomaan ajattelevani kuinka erilailla reagoisinkaan jos olisin raskaana. Esim. kun sain erittäin huonoa asiakaspalvelua eräässä leipomossa, en jaksanut kuin olkaani kohauttaa ja ilmoittaa neutraalisti siirtyväni seuraavaan leipomoon. Raskaana olisin huutanut myyjälle pää punaisena mitä mieltä olen hänen uravalinnastaan ja ammatillisuudestaan...

Menikö sinulla yli lasketun ajan?
Kaksi viikkoa ja yhden päivän.

Syntyikö lapsi ennen laskettua?
Ei.

Koska sinun synnytys alkoi?
Synnytystä alettiin käynnistää lääkkeillä 5.12. aamupäivällä ja itsenäisyyspäivän iltana alkoivat kovat supistukset.

Kauanko synnytys kesti?
14 h 45 min.

Kuinka paljon olit auki kun menitte sairaalaan?
Hah, en ollut vielä synnytyssaliin mennessäkään muutaman tunnin karseiden supistuksien jälkeenkään senttiäkään auki! Kipukynnys, mikä se on?

Mikä oli raskainta synnytyksessä?
Synnytyksen alku ja kovat supistukset ennen kuin sain kipupiikin. Ja tavallaan myös se, että olin koko ajan synnytyssalissa sidottuna sydänkäyrälle, enkä voinut olla vapaasti liikkeellä kuten olin etukäteen kuvitellut olevani. Lähinnä kuitenkin yllätti, ettei se synnytys loppujen lopuksi niin raskasta ollutkaan.

Pelkäsitkö jotain synnytyksessä?
Synnytyssaliin lähdettiin vauhdilla, kun vauvan sydänäänet laskivat rajusti. Silloin iski pieni hysteria päälle, mikä meni kuitenkin nopeasti ohi, kun mitään hätää ei ollutkaan. Syntymän hetkellä hoin "miksei se itke" ja pelkäsin jonkinlaista komplikaatiota, koska tiesin, että vauvan hengitystiet imettäisiin vihreän lapsiveden takia. Pidin sitä kai harvinaisena ja vaikeana toimenpiteenä, vaikka se taitaakin olla lähes rutiinijuttu...

Itkitkö?
Itkeä tirautin alussa kipeiden supistusten takia. Ja kun lapsi syntyi niin voi miten itkinkään! Kumpa voisin aina säilyttää sen uskomattoman tunteen yhtä vahvana ja tuoreena.

Huusitko?
Olin etukäteen huolissani siitä, että mitä jos minua kielletään huutamasta. Olin jostain kuullut, että kätilöt komentavat äitejä, ettei saa huutaa. Pyytelinkin kätilöltä vähän anteeksi, että saatan sitten olla äänekästä tyyppiä ja olin kovin helpottunut, kun kätilö rohkaisi olemaan sellainen kuin olen. Temperamentiini ei sovi hiljainen puurtaminen ja pidin kyllä älämölöä, mutta se oli enemmänkin sellaista asiaan keskittymistä ja aktiivista äänen käyttöä kuin mitään shokkihuutoa. Mieheni huomautti, etten kiroillut ollenkaan!

Mitä kivunlievitystä käytit?
TNS, kipupiikki, ilokaasu, epiduraali. En tiedä miten ihmeessä olisin muuten selvinnyt!

Montako tikkiä ommeltiin?
Ei yhtään. Ja minä kun vitsailin kätilölle ennen ponnistusvaihetta, että pitäisiköhän sitä välilihaa ruveta jo leikkaamaan ihan varmuuden vuoksi...

Käytettiinkö imukuppia?
Ei.

Montako ihmistä synnytysalissa oli?
Vaihteli tilanteen mukaan. Mutta ketään ylimääräistä ei tarvittu. Mies oli mukana.

Oliko sinulla läheisiä mukanasi?
Mies.

Minkä kokoinen vauva oli?
3660 g ja 51 cm.

Tuliko poika vai tyttö?
Tyttö tuli, tyttö tuli ja mun sydämeni suli ♥

Nimeksi tuli?
"Miete"

Miltä synnytys näyttää nyt jälkikäteen katsottuna?
Mahtava kokemus, josta tunnen suurta ylpeyttä. Vaikka se on maailman luonnollisin tapahtuma, on se myös jotakin aivan ainutlaatuista.

Oliko kaikki sen arvoista?
Kyllä! Kyllä! Kyllä!



Rakkaan syntymäpäivä

4 kommenttia:

  1. Mielenkiintoista oli lukea raskaus- ja synnytystarinaasi. Itsellänikin ne ovat vielä erittäin tuoreessa muistissa :).

    VastaaPoista
  2. olipa kiva lueskella sun synnytysjuttuja. Itse en kuitenkaan taida rohjeta täyttää samaa kyssäriä...

    VastaaPoista
  3. Johanna: Siitä vaan tekemään kyselyä :)

    lattenainen: Uteliaisuuteni heräsi :) No tottapuhuen ovathan nuo hyvin henkilökohtaisia asioita!

    VastaaPoista
  4. hihih sä sitten jaksoit täyttää tämän :) (:
    tuo raskauden aikainen hermoheikkous on kyllä niin totta :D hyvä etten mä kaikessa siinä tunnemylläkässä jättäny miestäkin vielä :D :D hahhaaah .. kyllä nyt potuttais :D onneksi se ymmärsi .. (välillä). :)

    mä kans aloin perehtyä siihen laukkuhaasteeseen ja kuinka ollakkaa hoksasin miten haastavaa se siis oikeesti on ja laitoin sen nyt sivuun ainakin vähäks aikaa :D

    VastaaPoista