"Mihinkäs teidän kamat sitten pakataan?"
Viime kuussa tytön elämä sai uuden käänteen, kun synnyinkoti jäi taakse ja muutimme uuteen kotiin. Tyttö ei onneksi muutokseen reagoinut millään tavalla vaan viihtyi heti hienosti uudessa kodissa. Oma huonekin odottaa vaaleanpunaisine tapetteineen vauvan kasvua. Kerrostalosta paritaloon siirtyminen on muuttanut uloslähdön ihanan helpoksi. Ei tarvitse taistella vaunujen kanssa pienessä hississä tai pähkäillä eteisessä, onko kaikki varmasti mukana. Tietenkin jo pelkästään kesä on tehnyt uloslähdöstä nautittavampaa. Tyttö nauttii kovasti "rattaissa" istumisesta ja saa paljon huomiota ihmisiltä kun olemme liikkeellä. Ainutkertaisia hetkiä nekin, vieraiden ihmisten hymyt ja tervehdykset, jotka pieni ihminen olemassaolollaan saa aikaan!
Iso asia viime kuussa oli kiinteiden ruokien tulo osaksi päivärytmiä. Maistelulla piti aloitella, mutta melkein samantien tyttö hotkaisi puoli purkkia peruna- tai kasvissosetta. Pian jo lisättiin iltapäivälle hedelmäsoseet ja nekin menivät alas loistavalla ruokahalulla, jopa koko purkillinen. Meillä ei nirsoilla:) Vatsa on toiminut hyvin, vain yhtenä yönä Miete taisi hiukan itkeskellä ilmavaivoja. Isä ja äiti ovat olleet kovin kiinnostuneita vaipan sisällön asteittaisesta muuttumisesta uuden ruokavalion seurauksena;) Vaipan reunoilta tursuavat maitokakat ovat mennyttä elämää...
Luumu on ihanaa
Seurassa Miete on tarkkailija. Hän nauttii selvästi siitä, kun ihmisiä on koolla ja hän saa seurata keskustelun kulkua. Myös omaa juttua riittää ja mainion repertuaarin tyttö onkin kehitellyt erilaisia ääniä, korviahuumaavimpana esimerkkinä kenties harakkaääni... Mielestäni tavujen harjoittelu on lähtenyt ihan uudella tavalla käyntiin viime kuun aikana. Oikein näkee kuinka tyttö tekee töitä huulilla ja kielellä ja mutustelee kirjaimia ja äänteitä suussaan. Mietteen "ensimmäinen sana" on ihan selvästi vau-va. Sitä on kiva toistella äänekkäästi ja monta kertaa peräkkäin. Ja ihmekös tuo, että sana on mieleen jäänyt, kuuleehan Miete joka ikinen päivä olevansa ihana vauva.
Motoriset taidot kehittyvät rauhallisen varmaan tahtiin. Istuminen on jo oikein hienoa ja vaunuista tyttö ponnistaa takanojasta pystyyn ihan omin voimin. Myös syöttötuolia ollaan jo muutamia kertoja kokeiltu ja tyttö viihtyy siinä hienosti. Selältä mahalle kierähtäminen ei ole enää temppu eikä mikään, mutta päästäkseen mahalta selälleen, tarvitsee vauva a) kiukkua, b) tuuria tai c) kovat vauhdit. Hän tekee käännöksen nostamalla pyllyn korkealle ilmaan ja ponkaisee jaloilla saaden vauhtia kääntymiseen. Monesti homma jää kuitenkin pyllynnosteluun ja pään hieromiseen lattiaan, sitten alkaakin jo hermostuttaa. Ensimmäinen onnistunut käännös vatsalta selälle taisi olla kolme päivää vaille puoli vuotiaana.
Ja sitten ne hampaat! Voisi melkein sanoa, että ne ensimmäiset puhkesivat täsmälleen puolivuotiaana. Kahtena aamuyönä tyttöä itketti kovasti ja tuloksena oli maailman suloisimmat nököttimet alaikenissä. Niitä on jo pestykin ikiomalla hammasharjalla. Tasan puolivuotiaana käytiin myös neuvolassa ja saatiin seuraavat mitat: 9080g ja 68,9 cm. Pituuskasvu on nyt selvästi hidastunut ja sen kyllä huomaa vaatteistakin, 74 cm koko on ollut käytössä jo pitkään.
Haluaisin kirjoittaa vielä tyttöni hymystä, joka syttyy kun kurkkaamme yhdessä peiliin, naurusta, kun isin kutittava sormi lähestyy tai äidin maiskuttava suu kiusoittelee. Pienistä hikihelmistä joita pyyhin vauvan otsalta nukahtamisen hetkellä ja jotka saavat hänen ihanat untuvahiuksensa kihartumaan. Pampulavarpaista, jotka heiluvat, huitovat, pilkistävät, pötköttävät ja eksyvät joskus suuhun jopa kesken imetyksen. Itkusta, joka samaan aikaan huumaa korvia, hellyyttää ja muistuttaa kuinka pieni ja tarvitseva hän on.
Niin rakas sinä olet, pikkuinen
Kuukauden biisi on Muskarin kevätjuhlissakin menestyksekkäästi esitetty kappale "Hiiri mittaa maailmaa". Isikin tykkää kovasti kappaleesta ja laulun sanat ovatkin ihan mahtavat. Kyllä tällä hymy irtoaa:)
Hiiri mittaa maailmaa männynneulasella.
Hiiri mittaa maailmaa männynneulasella.
Kovin miettii, mittailee,
heinänkorrella punnitsee,
järkeänsä käyttää:
Isolta maailma näyttää!
Onnittelut suloiselle Mietteelle puolen vuoden etapista, ja onnea teille myös sinne uuteen kotiin! :)
VastaaPoistaOnnea Miete! Hän kasvaa niin vaudilla! Meidän poika on myös varsinainen ristoreipas, syö hyvin ja touhottaa niin kovin. Isommassa porukassa arkailee, isäänsä tullut. Onnea myös uuteen kotiin!!
VastaaPoistaOnpa kiva kuulla taas teistä! Miete on kyllä jotenkin "ison vauvan" oloinen jo, hänellä on ihan selvät kauniit tyttölapsen piirteet kasvoissaan;-) Onnea uusista hienoista taidoista ja tuo alimmainen kuva on kyllä ihan super suloinen-Nti Laura Ingalsko se siinä poseeraa?
VastaaPoistaHyvää viikonloppua teille kaikille!
Ihania kuvia ja tekstiä taas kerran :) Kiva kun kiinteät on alkaneet maistua hyvin ja ei mitään kummempia masuongelmiakaan aiheuta. Luumukuva on söpis :D Ja vikassa kuvassa niin kaunis neitokainen hienoissa vaatteissaan <3
VastaaPoistaOnnittelut Mietteelle puolivuotissynttäreistä ja teille kaikille onnea uuteen kotiin!!
VastaaPoistaIhana ja hirmuisesti kasvanut tyttö! Meilläkin hoetaan vauvauvauvauvau-vaa koko ajan ja muutenkin täytyy "keskustella" kovasti.
Kiva kuulla teistä ja että muuttopuuhat ovat onnistuneet ja neiti kotiutunut. Ja samaa paritalon helppoutta jaksan kehua vuodenkin jälkeen :)
VastaaPoistaHiiri mittaa maailmaa sai melkein kyyneleet silmiin, kun mietin miten tykätty kappale se meilläkin oli.
Voi, mietekin on jo niin iso tyttö !
VastaaPoistaTai vielä niin kovin pieni, mutta vastahan hän oli ihan pieni, eikö ?
Minne tää aika katoaa ?
Ihania kuvia, tyttö on hurjan suloinen !
Meilläkin hampaat itketyttävät juurikin aamuyöllä ja nyt ollaankin monena aamuna taas itketty. Ripuli ja syömättömyys, ei voi olla muuta kuin hampaita hampaita ja hampaita.
Onnea Mietteelle ensimmäisistä hampaista !
Todella hienoa, että teillä maistuu kiinteät. Meillä kun niiden kanssa on yhä edelleen yli vuoden ikäisenä takkuamista =/
Hyvin on Miete kasvanutkin, on monta senttiä pidempi kuin Lumia oli tuohon aikaan. Mutta Lumia on ollutkin aina lyhytkasvuinen, housuissa menee vieläkin koko 74 ja bodeistakin suurin osa on vielä 74cm, joka pikku hiljaa alkaa olemaan jo vähän kippana.
Meillä hiiri mittaa maailmaa on ollut jo heti ensimmäisestä muskari kerrasta lähtien suosikkilaulu ja joka päivä sitä hoilataan. Tyttö oppi nopasti ennakoimaan sen lopun hyppäytyksen ja ihan vastikään oppi taputtamaan päätänsä juuri ennen "järkeänsä käyttää" -kohtaa =)
Onnea koko perheelle uuteen kotiin ja onnea puolivuotiaalle Mietteelle ♥
Onhan aikanaan luvassa uuden kodin esittelyä ?
Onpas ollut ihan ikävä, kun ei ole teistä aikoihin kuulunut.
Miten uudessa kodissa on sujunut ? Joko tavarat alkavat löytää oman paikkansa ? Pikku-mietteen huoneestakin olisin kovin kiinnostunut saamaan lisäraporttia =)
Voi mikä aamu! Aamupuurot syöty ja kupillinen kahvia edessä. Ja blogissa aivan ihania kommentteja teiltä! Tulipa hyvä mieli:)
VastaaPoistaUuden kodin esittelyä on tulossa, alkuun varmaan vain pieniä paloja, koska sisustus on vielä aivan kesken...Tai ehkä voisin kysellä teiltä lukijoilta vähän vinkkejä ;)
Paljon onnea puolivuotiaalle Mietteelle ja teille kaikille uuteen kotiin.
VastaaPoistaJa ihanan kuulla, että teillä kiinteitä syödään hienosti!
Ihanaa viikonloppua :)
Niin ihanan pieni Miete <3
VastaaPoistaJa onnea täyttyneestä 6 kuukaudesta. Niin se meilläkin täyttyi *niisk jälleen kerran* :-)
Teidän neiti on vaan paaaljon isompi kuin meidän... Ei mennyt 5 kk neuvolassa 7 kg rikki, oisko jotain 7,3 nyt sitten. Puhdas arvaus, ensi viikolla 6 kk lääkärineuvola.
Meillä ei oikein soseet uppoa, kaurapuuro vähän paremmin... Pitäis saada hiljalleen pöperöä kehiin, jotta äiti pääsee *juttailemaan* :-) Eilen kyllä jo aloitin, mutta tämä päivän meni mönkään vieraiden takia... (juu, niiden syyhän se on että joudun syömään jätskiä...) :-)
Kotikuvia odotellen!
Paljon onnea ½-vuotialle, ihanalle vauvalle! Tosi mukava että Mietteelle ruoka maistuu. Pikku E:hän alussa vähän nirsoili monelle asialle, mutta sitten kun saatiin liha mukaan kuvioihin, niin johan alkoi maistumaan (isäänsä tullut selvästi siinä...). Nyt meneekin kaikki, oikein hyvällä ruokahalulla :) Paitsi luumu ei uppoa vieläkään.
VastaaPoistaMeillä on laulettu myös tosi pal,jon tuota hiiri-laulua. Se on tän hetken paras ruokalaulu, ennen sain laulaa kyllästymiseen asti sitä Piippolan vaaria. Tämä on tosi mieluinen myös äidille.