keskiviikko 8. kesäkuuta 2011

Päivä puolitoistavuotiaana

"Hakee nukke!"


Hyvällä tuulella heti aamusta

Meillä herättiin tänäaamuna 20 yli 7. Hassua, miltei tasan tunnin päästä siitä minun vauvani oli puolitoistavuotias. Neiti heräsikin tänä aamuna leveästi hymyillen, seisoskeli pinnasängyssään ja odotti että nostan hänet syliini. Heti oli leikit mielessä, nukke ei ollut kehdossa ja se olisi pitänyt hakea ihan ensitöiksi.

Tiedätkös mihin ollaan tänään menossa? juttelin alakerrassa. "Keehoon" Miete vastasi. Minua ihan säälittää kun tyttö luulee melkein joka päivä pääsevänsä kerhoon vaikka kerhot ovat meidän osaltamme käyty. Yritä siinä sitten selittää, että kesällä ei ole kerhoa ja syksyllä sinä menet hoitoon... Kerroin Mietteelle, että tänään lähdetään kaupungille linja-autolla. Hymy syttyi neidin kasvoille ja hän hoki pitkin aamua "iauto".

Aamu aloitettiin maitopullolla ja sylittelyllä. Neiti oli myös heti vaatimassa teletappeja telkkarista. Otin tytöltä vaipan pois ja hän tepsutteli hetken päästä itse potalle. Tänä aamuna homma sujuikin oikein reippaasti. "Hyvä! Kakka tuli! Hyvä! Potalle." Miete sanoi, ja me taputimme käsiä yhteen.

Aamupalaa nautittiin heikolla menestyksellä: Neiti liiskasi pöytään pätkän banaania, joi pullollisen maitoa ja hörppäsi aavistuksen velliä mukista. Kävin pikasuihkussa ja neiti viihtyi sen aikaa youtubessa. "Ihhahhaa" hän vaati. Puin mitä suloisimman Monnalisan haalarin Mietteelle 1,5 vuotispäivän kunniaksi ja helle hiipii iholle kun lähdimme kävelemään kohti bussipysäkkiä.



Niin tyttö kuin haalarikin sai tänään ihailua osakseen

"Miosa lakkee! Hui!"

Kaupungilla tapasimme erään ystäväni ja hänen 7 kk:n ikäisen poikavauvansa. Kävimme parilla kirppiksellä, poikkesimme syömässä, herkuttelimme jäätelöllä. Miete oli yllättävän hienosti koko päivän. Kuuma raukalla kyllä oli ja nukuttuaan noin tunnin päiväunet, vaunuista pönki esiin hiestä märkä, mutta iloisella ilmeellä varustettu kiharainen pää.


Kirpparilta löytyi muutama ihana kirja, Onneli ja Anneli on omia lapsuudensuosikkeja,
se oli mulla usein lainassa kirjastosta kuuntelukasettina



Lisäksi Miete sai kirpparilta ihania pikkueläimiä, joilla kotona innokkaasti leikittiin.
Yritin tallentaa kuinka hienosti Miete osaa sanoa "koiranpentu" mutta neitiä vaan laulatti...



Hetki varjossa

Jäätelöhetki varjoisassa paikassa Pyhäjärven tuntumassa tarjosi viilentävän hetken, mutta Koskikeskuksessa neiti pääsi tuttuun tapaan laskemaan pieneen liukumäkeen ja innostui muutenkin juoksentelemaan -pää märkänä jälleen kerran! Miete (oikealta nimeltään siis Mimosa) on ihan hiljattain alkanut kutsua itseään nimeltä. Kyllähän se alkuun hymyilytti, kun neiti ilmoitti, että "Miosa kusee (=juoksee)".


Linja-autossa on tunnelmaa

"Ei oo pakko"

Kyllä tuntui jaloissa kun päästiin taas kotiin. Kuuden tunnin reissu! Miete ei ollut kovin suurta ruokahalua osoittanut päivän aikana, mutta uusia kirppikseltä ostettuja leluja apuna käyttäen sain syötettyä tytölle vähän isin tekemää kalasoppaa. Jotakin sinne suuhun upposi, mutta sitten alkoi selitys "ei oo pakko". Mietin että kumpi meistä vanhemmista on mennyt tuollaisen totuuden opettamaan;) Pyysin Mietettä kiittämään ruuasta."Ei oo pakko." No kyllä se vähän niin kuin olisi, mutta palataan rakas myöhemmin asiaan...

Päivän ainoa(!) kiukku tuli kun sylissäni köllöttelevä neiti innostui potkimaan minua leukaan pikku jaloillaan (Mietteestä on tosi kivaa saada toinen huutamaan "ai"). Kielsin tiukasti neitiä ja sanoin "soo, soo" mikä sai tytön purskahtamaan itkuun ja kietoutumaan tiukasti kaulani ympärille. "Ikkee". Mietteelle on kerrottu, että jos itkee, silloin lohdutetaan, silitetään ja pyyhitään kyyneleet pois.


Rantapallo ja lumilapio

Ruuan jälkeen leikittiin ja mentiin vielä hetkeksi ulos. Isikin oli jo tullut kotiin. Hengailtiin pihanurmella ja kävimme yhdessä läheisessä tunnelissa. "Tunneli, etala, kotilo, kaiku, tä, tä, tä."  neiti riemuitsi. Viimeksi Miete ilmoitti, että "syliin, pelottaa", mutta tänään kotilon koskettaminen ja kaikuhuudot toivat suuren ilon.


"Kotilo tippu"

"Äitin syliin, isin syliin"

Mulla on aina ikävä mun tyttöä jos ollaan koko päivä vaan huideltu jossain. Haluaa vain pitää toista sylissä, pussailla ja halia. Kun tultiin pihalta kotiin, neiti istuikin pitkään mun sylissä ja jaksoi täysin keskittyen lukea kanssani kolme kirjaa (no Aapista me ei toki lueta kokonaan vaan pelkästään ne suosikkijutut).
Miete vastaa hienosti kysymyksiin "Mikä sienen alla oli?" "Mihin Taneli vei siilin?" "Mitä siili joi?" (Ja kertoo että siili "ikkee" ennen kuin asiaa ehtii edes kysyä). Myös oikeanpuoleisen sivun neiti taitaa osata jo lähes ulkoa.

Minä pakenin vastapestyn pyykin kanssa parvekkeelle, joten isille jäi iltapalan syöttö. Ei kuulemma uponnut. Iltapalan jälkeen pottailtiin, neiti kävi isin kanssa suihkussa ja sitten yhdeksän maissa nukkumaan. Miete antoi suu ammollaan märät hyvänyönsuukot ja lähti tyytyväisenä isin kanssa yläkertaan. Kuten aina, sieltä kantautui suloinen puheensorina. Tällä kertaa rakas tyttömme kuitenkin nukahti nopeasti. Taisi olla raskas, mutta kiva päivä puolitoistavuotiaalla.


Olethan aina mun vauva, olethan


Tunniste taaperon taidot jää nyt blogiini käsittelemään aikakautta 1 vuotiaasta puolitoistavuotiaaksi.

17 kommenttia:

  1. Kauniisti kirjoitettu. Ihana lukee teidän juttuja, kun meidän tyttö on saman ikäinen. On noi puolitoistavuotiaat vaan niin ihania aurinkoja aamusta iltaan.

    VastaaPoista
  2. Oi ihanuutta, miten jaksatkaan kirjoitella noin pitkälti ja hienosti! Pitänyt jo moneen kirjoitukseen kommentoida mutta ei oo ehtinyt kun aina tulee uusi. hauska huomata että teilläkin vielä juodaan tuttipullosta maidot, olen ollut hiukan nolona siitä kun meillä näin tehdään, mutta onhan noi vielä aika pieniä. Ihana Miete ja kaunis nimi!

    VastaaPoista
  3. Ihana päivä oli Mietteellä! Kyllä Miete aina sun vauvasi on. Kun olin 30 v., ja valmistuin, niin äitini tokaisi että "nyt meidän vauvakin on sitten maisteri." Äidin vauvoja me kaikki ollaan:-)

    Ja hienosti teillä sujuu jo pottailut! Meiidän poika täyttää heinäkuussa 2 vuotta, eikä ymmärrä potasta vielä tuon taivaallista. Tai korkeintaan käyttää sitä leikkiveneenä:-) Jos pojalta tiedustelee, onko vaippaan tullut jotain, kuuluu vastaus: "Ei ole kakka." Ja aika usein kuitenkin on. No, kaikki ajallaan ja eikös pojat ole vähän hitaampia näissä vessa-asioiden oppimisessa?

    VastaaPoista
  4. Ihana päivä puolitoista vuotiaana : )

    Onnea uudesta etapista, seuraavaksi onkin sitten se 2v ja "minä itte" vaihe. : )

    VastaaPoista
  5. Olipa ihana postaus! Ihanan paljon osaa teidän Miete jo jutella, meiltä ei tule montaa tunnistettavaa sanaa vielä :)..
    Sä siis tilasit sen Monnalisan haalarin. En oo kyllä söpömpää haalaria nähnyt, ja vielä niin söpön tytön päällä :)! Jos joskus laitat kiertoon niin me saatettais olla hyvinkin kiinnostuneita siitä ;).. Meillä muuten samaiset rattaat kuin teillä ja muutenkin aika samanlaista touhua :D!
    Onnea ihanalle 1,5-vuotiaalle Mietteelle.

    VastaaPoista
  6. Ihana Miete! Tuo Monnalisan haalari on uskomattoman ihana <3.
    Ihana lukea teidän kuulumisia (omien päivittäminen kun on jäänyt).

    VastaaPoista
  7. Paljon onnea puolitoistavuotiaalle. Tuo Monnalisa on kyllä ihana!

    VastaaPoista
  8. Tuo haalari on kyllà valtavan suloinen! Miedàn matildalla on ihan samantasoisia juttuja vaikka ikàà on jo yli 2v, ihan myòhàssà vaikka veljeensàkin verrattuna, mutta en tàstà stressaa yhtààn. Mà olen ajtellut sità ettà kun hàn on meidàn viimmeinen lapsi niin saan just nauttia siità "vauvasta " hoiukan pidempààn :D
    Olin muuten luullut ettà Miete on tyttònne oikea nimi :)

    VastaaPoista
  9. Olipas kiva lukea Mietteen puuhista näin kunnolla pitkästä aikaa! Tosi taitava tyttö teillä siellä on, ja niin suloinen ♥

    Onneli ja Anneli oli myös mun suosikkeja. Leikittiin sitä kaverin kanssa niin että naapurin rouva oli (tietämättään) Minna Pinna ja inhottiin sitä siis ihan täysillä ja juostiin karkuun jos se tuli vaikka kaupassa vastaan ;D Ai että, munkin on kyllä pakko nuo itselleni jostain löytää!

    Onnea 1,5-vuotiaalle! :)

    VastaaPoista
  10. Ihana kirjoitus teidän päivästä! Miete on kyllä aina niin suloinen, eikä tuo Monnalisan täydellinen haalari ainakaan vähennä sitä suloisuuden määrää :) Jos Ceela olisi pienempi niin olisin tuohon varmasti myös sortunut!

    VastaaPoista
  11. Voi että kun oli taas ihana kirjoitus! Söpö tyttönen ja söpö haalari :) Tuota vauvana pysymistä kuiskaan Stellasen tukkaan harva se päivä, pieni kasvaa niin nopeasti. Ihana seurata uusia taitoja päivittän!

    VastaaPoista
  12. Siis Miete on niin ihana!

    Mutta mulla oli asiaa siihen sun Maailmani -blogin puolelle jätettyyn kommenttiin. Mulla on myös ollut ongelmia kommentoida sekä omaa että muiden blogeja - töissä WIN+IE:llä. Ei aukee kommentoitiboksit vaan saan vain virheilmoitusta tai kirjautumisikkunaa. Kotona - Mac+Chrome - toimii taas ihan hyvin. Tälläkin yhdistelmällä on ollut ongelmia.

    VastaaPoista
  13. Onnea ihanalle puolitoistavuotiaalle! Kiva postaus. Yhdyn myös Martzeen; kannattaa nauttia nyt, ennen 2-vee uhmaa ;)

    VastaaPoista
  14. Ihana postaus kertakaikkiaan <3

    t: 1-vuotiaan tytöntyllerön äiti

    VastaaPoista
  15. Miete on niin <3 ihana!
    Missä turvaistuimessa on noin kiva kuosi??? Meillä pian edessä siirtyminen turvakaukalosta isompaan versioon.

    9,5kk Fridan äiti

    VastaaPoista