Mä silmät luon ylös taivaaseen
Aamupäivällä olimme ulkoilemassa meille niin tärkeäksi tulleessa peikkometsässä. Sillä välin kun olin yön yli kestäneellä työmatkalla, olivat Miete ja isi sopineet vievänsä tuttipullot oravavauvoille. Niinpä Mietteellä oli tänään ihan erityinen syy mennä metsään.
Tyttö oli oikein innoissaan ja kiljahteli ilosta. Onni tuntuu olevan aina erityisen suurta kun menemme kaikki yhdessä. Isikin tulee, äitikin tulee. Yksi tuttipullo "jätettiin" symbolisesti puun vieressä olevaan koloon, eikä se ollut neidille lainkaan vaikeaa. Lähinnä harmitti se kun emme nähneet vilaustakaan oravista.
Hyvästi tuttipullo
"Minä olin ulkona minä hiihdin siellä minä hiihdin sauvat kädessä ja sukset!"
Ja niin sitä ollaan taas vähän isompaa tyttöä kuin ennen. Ei enää tuttipulloa unille mennessä (iltamaitohan jätettiin pois tasan kahdenvanhana), ja ne tärkeimmät talviurheilulajitkin on jo kokeiltu. Ihanan iloisia hetkiä on tänään koettu, mutta joukkoon on mahtunut myös melkoista kitinää. Neidillä taitaa olla takahammas puhkeamassa ("minulla on hampaassa leikä").
Ensi viikolla mulla on taas työreissua tiedossa. Onneksi mummo tulee hoitamaan Mietettä ja tyttö malttaa tuskin odottaa! Ajastan pari pikkuista vaatepostausta viikolle, muuten ne jäisivät varmaan julkaisematta. Ei siis mitään erityisen mahtipontista postausta hetkeen luvassa;)
Mukavaa arjen alkua kaikille!
Ihana toi eka kuva <3 Ja samoin toi toppatakki!! Tosi kiva!
VastaaPoistaMä en muista ollenkaan miten meillä jäi tuttipullot pois...hassua, koska ne kuului elämään niin tiivisti, mutta sitten ei muista miten niistä luovuttiin...? Hienosti Mieti on raaskinut tuttipullonsa oraville antaa :) Ihana!
Artulla on noi samat sukset. Ollaan vaan ehditty tosi vähän harjoitella hiihtämistä tänä talvena (vaikkeihän sitä talvee oo ollutkaan vasta kun pari viikkoa) mutta tuntui kyllä tykkäävän hommasta :) Luistimet taitaa meillä jäädä suosiolla ens talveen, mä en enää uskalla jäälle mennä kävelemään, kaadun pian!
Mukavaa viikkoa teillekin <3
Toi on ihan kivan erilainen asu vaihteeksi, tykkään siis itsekin. Edullisesti tuli hankittua viime talvena alesta:)
PoistaTeillä on varmaan mennyt helposti siitä pullosta luopuminen, itseasiassa meilläkään ei olisi tarvittu tuota oravavauvajuttua, koska hetki oli nyt niin oikea. Toisaalta jos satunnaisia pullonpyytelyitä vielä tulee, se on sitten helppo kuitata sillä, että ne on nyt niillä oravavauvoilla:)
Toi hiihto on kyllä luistelua paljon palkitsevampaa noilla pienillä ja helppo toteuttaa ihan kotipihassakin. Vauvamasun kanssa ei ole varmaan kiva näperrellä niiden luistinten pukemisen ja riisumisen kanssa ja väistellä kaatuilevan lapsen luistintenteriä...
Voi ääh, nyt me ollaat sit ne ainoat... Ehkä meidänkin pitää koittaa tuota oravavauvakeinoa, vaikka on se vähän vaikeeta kun tuo toinen oikea vauva on nyt pulloiässä... No, joku päivä. Hienoa teille :)
VastaaPoistaMeilläkin hiihdettiin eilen ekaa kertaa ja hienosti meni! Kai nää sit oikeesti syntyy sukset jalassa ;)
Ai niin! Mut hei tää oli ihan Mietteen ja hänen isänsä sopima juttu, kyllä mun mielestä sitä pulloa olisi voinut vielä muutaman vuoden käyttää;)
PoistaJuttelin tässä juuri erään innokkaan hiihtoharrastajan kanssa ja hän totesi että lasten hiihtointo tapetaan sillä kun ne pistetään paksut toppavaatteet päällä hiihtämään kilpaa...Miete olikin kyllä aika hikinen hiihtourakkansa jälkeen;) Tosin eiköhän sitä intoa vielä jäänyt:) Kunhan tyttö ja taidot vähän kasvaa niin täytyy kuitenkin panostaa kunnon hiihtopukuun.