keskiviikko 3. heinäkuuta 2013

Kuumottaa! Kuumottaa!

Vietimme tosiaan Mietteen isosiskon rippijuhlia sunnuntaina mummulassa. Lauantaina leivoimme juhlaa varten yhdessä mokkapaloja, ja iltayöstä valmistin vielä juustokakun Kinuskikissan ohjeella.

Leipominen oli vallan hauskaa. Miete ei vaan kyennyt lopettamaan jatkuvaa kyselemistään: saanko maistaa. Tyttö halusi jopa nuolla lusikan jolla oli annosteltu pelkkää margariinia. Toisella lusikalla hän sekoitteli kuivat aineet ihan itse, ja kun silmäni vältti, kauhoi tyytyväisenä jauhoja suuhunsa! Ja sehän vasta oli kliimaksi kun päästiin valmiiseen taikinaan.

Ahkerasta maistelusta huolimatta, saimme pohjataikinan uuniin. Varoitteluni unohtuivat, ja innostuksessaan neiti tökkäsi sormensa kuumaan uunipeltiin. Voi sitä säikähdyksen määrää. Ei muuta kuin sormi kylmän vesihanan alle, ja sitten ihmeteltiin keskisormeen kohonnutta rakkulaa. "Oltermanniin osui", totesi Miete.


Istutin Mietteen keittiönpöydän ääreen ja laitoin sormea varten mukillisen kylmää vettä. Sormien uintikilpailuksihan se meni, ja yhden mukillisen vettä sain pyyhkiä pöydältä ja lattialta. Välillä neiti tihrusti itkua ja keskisormi ojossa hoki, että kuumottaa, kuumottaa... Hiukan tragikomiikkaa oli ilmassa.

Pikku palovammasta huolimatta valmiitkin mokkapalat maistuivat, toinen käsi mukissa. Isosisko lohdutteli, että hänelle on joskus tullut vielä isompi palorakkula. Mietittiin, että onkohan kukaan lapsena sellaiselta säästynyt?


Seuraavana aamuna herättyään Miete oikein juoksi keittiöön näyttämään sormeaan: "Muistatteko te kun mää poltin mun solmen. Se ei kuumota enää!" Valtava rakkula oli kuitenkin yön aikana palokohtaan kohonnut, ja sisarhentovalkoinen äiti puhkaisi sen.


Hyviä niistä mokkapaloista tuli, ja tytöt koristelivatkin ne nätisti. Minä roudasin tekemäni juustokakun suurella sydämellä juhliin. Koristelukin oli mielestäni aika onnistunut.


Juhlat vietettiin rennosti lähipiirin kesken ja ennusteista huolimatta kohdallemme osui aivan ihanan kuumottava ja aurinkoinen kesäpäivä. Tämän enempää emme tarjoilujen eteen nähneet vaivaa, vaan turvauduimme Subin valmiisiin leipätarjottimiin -suosittelen!


Kuuma kesäpäivä tarjosi kivat puitteet myös vesipyssyleikeille vauvasta vaariin. Miete mestariampuja sai paljon "saalista", eikä kukaan säilynyt kuivana. Yli 70-vuotias mummukin siellä huitoi vesipyssyn kanssa :D Toivottavasti Mietteellä on yhtä kivat rippijuhlat sitten aikanaan!

2 kommenttia:

  1. Herkullisen näköisiä leivonnaisia olette loihtineet, pikkuhaaverista huolimatta. Niinhän sanotaan, että tekevälle sattuu.
    Muuten, kyllä on Miete niin äitinsä näköinen:)

    VastaaPoista