Unirytmiini nähden menin viimeyönä aikaisin nukkumaan, jo puolen yön maissa. Heräsin sitten jo viideltä ja olin pari tuntia valveilla. Surffailin netissä, luin Anna-Leena Härkösen Heikosti positiivista. Uni tuli taas ja kun seuraavan kerran nousin ylös sängystä, kello oli puoli kaksi iltapäivällä. Kirpparikierrokselle tuli jo vähän kiire.
"Aamiaiseksi" tuli nautittua taivaallinen makuyhdistelmä: kaurapuuroa, mustaherukoita ja raejuustoa, sekä raikasta, kylmää maitoa. Tässä onkin pari päivää tullut syötyä Paula-vanukkaita, joulutorttuja ynnä muuta yhtä terveellistä. Paino yrittää hivuttautua kohti talvirajoituksia.
Lauantaina pyyhin pölyjä ja imuroin koko kämpän. Pidin ystävälleni pienet pikkujoulut ja käytiin leffassa katsomassa Haarautuvan rakkauden talo. Ihan hauska parisuhdeleffa, johon oli tungettu sen verran seksiä ja toimintaa, että mieskin jaksaa katsoa. Sunnuntai olikin sitten meillä kotona yhtä haarautuvaa rakkautta. Olen vahvasti sitä mieltä, että raskausviikolla 39 mies EI riitele vaan antaa naisen olla tasan niin hankala kun sitä sattuu huvittamaan. Ja ymmärtää ja rakastaa niin helvetisti. Mutta mieskin on vain ihminen ja sitä on joskus vaikea kestää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti