Otetaan Vauvan hoito -kansio esiin ja kaivetaan sieltä Innostu kestovaipoista -esite. Luetaan opas huolella ja etsitään harjoitusharso, kun päästään kohtaan "harson taitteluohje". Jaksetaan taitella harsoa pari minuuttia, ei päästä ohjeiden mukaiseen lopputulokseen ja todetaan miehelle, että näissä ohjeissa on jotain vikaa.
Pyydetään enemmän kärsivällisyyttä (lue:mies) paikalle. Hän jaksaa taitella harsoa, kerta toisensa jälkeen. Voimme todeta yhdessä, että ohjeet ovat huonot. Eikä se johdu meistä. Googlettamalla selviää, että muillakin on ollut vaikeuksia harsontaitteluohjeen tulkinnassa. Mies kuitenkin jaksaa taitella ja käännellä. Ota työvaiheista kuvia, minä huikkaan, kun homma alkaa vaikuttaa lupaavalta.
Ja sitten minä voinkin hypätä takaisin puikkoihin, kun suurin ajattelutyö on tehty. Muistan tietenkin kehua, että miehestä taisi tulla meidän perheen (ainakin kakka-) vaipanvaihtoekspertti, kun se sujuu noin luonnostaan...
Ja hyvin vaipatettu vauva on tyytyväinen kuin Late-lammas!
Oi joi, kuinka jännittäviä aikoja teillä eletäänkään! :)Itse olen synnyttänyt kolmesti ja vieläkin ihmettelen, kuinka rauhallinen ja tyyni äiti onkaan tuossa viimemetreillä. Luonto on kai järjestänyt niin. Nauttikaa tästä ainutlaatuisesta ajasta ja nuuhkikaa pienen käärön tuoksua sieraimet täyteen, sillä aika kuluu nopeasti... :)
VastaaPoistaVoi olla, ettei h-hetki ole ihan vielä lähellä, kun tunteet kyllä edelleen vaihtelee;) Mutta ehkä sitten, kun on tosi kyseessä, sitä todellakin kääntyy sisäänpäin ja keskittyy vain synnyttämisen ihmeeseen...
VastaaPoistaKiva kun kävit kommentoimassa, löysit varmaan blogiini kun osallistuin arvontaan sinun blogissasi (en laittanut siihen linkkiä, kun mulla taitaa olla niin vähän lukijoita:))