perjantai 22. tammikuuta 2010

Katso minuun pienehen

Jälleen näitä unikuvia. Lapseni varmaan aikuisena kysyy, että miksi hän nukkuu kaikissa lapsuuskuvissa :) Mutta lapsen unessa on jotain taianomaista, kauneutta ja rauhaa. Kun googletin ristiäisiä varten kauniita vauvarunoja, iso osa niistä käsitteli nukkuvaa vauvaa, lapsen unta. Toisaalta lapsen uni on todellinen levonhetki myös vanhemmille, mitäpä sitä kieltämään. Lapsen uni antaa aikuiselle ajan pysähtyä todella katselemaan tuota pientä ihmettä. Valveillaoloaika on toimintaa, konkreettista hoivaamista, eikä jää aikaa kysellä ja kummastella syntymän pientä ihmettä.



Suloinen kirppikseltä bongattu H&M:n velourhuppari ensimmäistä kertaa tänään puklailun kohteena :)



Pieni, joka kasvaa kohisten. Saa minussa aikaan ääritunteita, sydämen laidasta laitaan. Samaan aikaan saa iloita ja surra, kuinka paljon onnea ja samalla luopumista ja huolta lapsen kasvu aiheuttaa. Voi tätä äitinä oloa!

3 kommenttia:

  1. Kiva olisi runo lukea, jonka valitsitte kutsuun :)

    VastaaPoista
  2. Onnistuu! Moni kaunis runo oli liian pitkä, mutta pari kivaa lyhyempääkin löytyi. Lupaan julkaista valitsemamme runon :)

    VastaaPoista
  3. Voi suloista nukkujaa. Kyllä lapsi on nukkuessaan suloinen :) Siitä lepohetkestäkin osaa kyllä nauttia! Äitiys saa kyllä aikaan monia tunteita, eniten kuitenkin rakkauden ja onnen tunnetta <3

    VastaaPoista