tiistai 16. helmikuuta 2010

Mamma kesäkuntoon-projekti: kuulumisia


Tätä käyrää en nyt varsinaisella ylpeydellä esittele, mutta menkööt. Tavallaan oli positiivinen yllätys, että kun aamulla tömähdin vaa'alle, ei painoni ollut parissa viikossa noussut huolimatta siitä etten ollut noudattanut kovin esimerkillistä ruokavaliota. No, kuvitelkaapa tilanne, että ristiäisistä on jäänyt täytekakkua, pullaa, keksejä ja vaahtokarkkeja. Ja niitä ei muuten ole enää. Mieskin kysyi, että missäs sitä pullaa on, eikös sitä ollut iso pussillinen... Öh...

Eli on tämä imettäminen vaan hyvä syy herkutella ilman että paino kääntyy heti nousuun! En enää yhtään ihmettele äitejä, jotka imettävät viisivuotiaitaan...Pitäisikö lanseerata uusi trendikäs imetysdieetti: hanki lapsia niin saat hoikan vartalon ja muhkeat tissit!

Seuraavat kaksi viikkoa LUPAAN syödä kaksi kunnon ateriaa päivässä (siis kaikkien aamu- ja välipalojen lisäksi). Niin se vaan menee, että jos en syö kunnolla, syön sitten mitä satuu ja milloin sattuu. On aika noudattaa taas omia uskomuksia ja tehdä tuloksia. Joo joo, ja sama virsi taas kahden viikon päästä...


Mahatilanne on jo ihan hyvä. Kuva on tosin otettu aamulla, jolloin vyötärö on hoikimmillaan. Iltaa kohden kerääntyy nesteitä ja maha on pulleampi. Etenkin kylkimakuulla mahan ylimääräinen "reppu" tulee hyvin esiin, mutta uskon että ajan kanssa se katoaa. Kirjaimellisesti suurin ongelma on tuo päärynäosasto. Muistan jostain lukeneeni että imetyksen aikana lantiolle kerääntynyt rasva lähtisi paremmin "liikkeelle" kuin normaalisti. Olen myös kuullut, että hyviä rasvoja/rasvahappoja sisältävä sapuska auttaisi polttamaan ongelma-alueelta rasvaa (anteeksi epämääräisyys, ei vaan jaksa tarkistella nyt faktoja). Eli tiivistettynä lohta ja imetystä (eikä kai lenkkeilystäkään mitään haittaa ole!).

Lueskelin aamupalaa syödessäni blogeja ja törmäsin Jarnan blogissa maanantaihaasteeseen. Vilkaisin lautasellani makaavaa ruispalan loppua ja totesin ettei aamiaisessani ole enää mitään kuvattavaa. Niinpä sovelsin haastetta ja nappasin kuvan lounaastani. Samalla tunnustan syöneeni einesruokaa!


Apetit Quick&Tasty Chicken&Cheese -valmispakaste, raejuustoa ja lasi rasvatonta piimää. Salaatin puuttumista kompensoi varmasti se, että dippailin illalla about kilon kurkkua ja porkkanaa (en kuitenkaan imenyt parsaa hah hah).

Juttujeni tasosta päätellen nyt kannattaisi varmaan mennä nukkumaan:)

7 kommenttia:

  1. Todellakin, sun vatsahan muistuttaa sellasta, mikä mulle olis unelmavatsa :). Missä sun raskausarvet on? :D

    VastaaPoista
  2. Minä kun en ole "alan ihmisiä" niin on vaikea nähdä mistä vielä nipistät pois niin kauniista torsostasi. Vaatii varmasti itsekuria noudattaa ruokavaliota, kun rinnakkaishaasteena on tuore äitiys. Minulla ruokaohjelma menisi helposti maanisuuden puolelle ja yliampuvaksi, siksi pyrkimys on rakentaa vain sopiva tasapaino kulutukseen ja sisäänottoon ja tietysti yrittää monipuolistaa rutinoitunutta syömistä. Liikunnan puolella funktiona taas täytyy olla jokin muu kuin syke tai kalorikulutus koska sekin alkaisi heti ahdistaa. Mittarini ovat enemmän kestävyyden kehittymisen huomaamisena ja parempana jaksamisena. Sinulla on varmaankin jonkinlainen "fitness"-tausta (sori ilmaisu, tämä kuulostaa ihan mun isältä:D...), kirjoitat näistä jutuista sen verran sujuvasti. Toivottavasti saat iloa projektistasi. Rauhallista mieltä ja äidillistä lempeyttä itseäsikin kohtaan. :)

    VastaaPoista
  3. Jensba: Mun kropan malli on sellainen, että vatsa ei ole kauaa se ongelma ja haluaisin kiristellä enemmänkin takapuolesta ja reisistä (=ikuisuusprojekti). Mulla kävi tuuri, ettei raskausarpia tullut, tai voi olla että niitäkin on jossain takapuolessa, mitä onneksi en itse näe ;)

    Tuuli: Kiitos Tuuli kun kehuit mun torsoa :D Mun ruokavalio/liikuntatavoitteet ovat todellisuudessa erittäin arkisia. Nyt imettäessä huomaan, että nälkä tulee helposti ja siksi minun pitäisi yrittää syödä terveellistä perusruokaa riittävän usein, etten sorru syömään epäterveellisesti / mitä ja milloin sattuu. Kun olin raskaana kuvittelin lähteväni HETI lapsen synnyttyä salille, näin silmissäni kuinka ojennan tyytyväisen vauvan isälleen ja lähden treenaamaan;) No, nyt kuvittelen, että aloitan saliharrastuksen sitten kun täysimetys on ohi. Nyt nautin vaunulenkeistä vauvan kanssa ja vauvan ehdoilla :) Kieltämättä fitness-tyylinen tapa syödä ja treenata on minulle ollut pitkään ihanne. Myös oma koulutus liippaa tätä maailmaa. Voisin palata aiheeseen omalla postauksella äitiysnäkökulmasta kirjoitettuna, ettei ala vaikuttaa siltä että vauvan saatuani tärkeintä elämässäni on oma vartalo...

    VastaaPoista
  4. Voi kun sun masu on jo upeassa kunnossa!!! Näyttää timmiltä. Mulla sitä nahkaa roikkuu tossa vielä jonnin verran... :)

    VastaaPoista
  5. Ou mama, mikä vatsa! Hyvältä näyttää, mun "reppu" röpsöttää ihan kunnolla vaikkei yhtään jälkikasvuakaan ole tullut. Jonnekin kai näiden vuosien aikana syötyjen hiilaraiden on täytynyt pakkautua...oi miksi maha-takamus-takareisi akseli onkin niin vaikea kiinteyttää...

    VastaaPoista
  6. Jos näyttäisin tuolta synnytyksen jälkeen, laittaisin juhlat pystyyn pelkän mahan kunniaksi! :)

    VastaaPoista