tiistai 24. toukokuuta 2011

Sommaren är här

Kun lapsen saa vasta kolmekymppisenä tulee kiire päästä kokemaan ne kaikki jutut mitä tuttavaperheissä on harrastettu kesäisin jo vuosia. Vaikka saimme lapsen keskellä kylmintä talvea, tyttö vei meidät heti mielikuvissamme matkalle kesään. Mieheni huokaisi täydestä sydämestään lasta katsellessaan, kuinka hienoa on päästä lapsen kanssa kesällä "joka paikkaan". Grilli-iltojen ja terassikierrosten sijaan meillä pyöri mielessä puuhamaat ja muumimaailmat.

Pari viikkoa sitten leikkipuistossa juttelin toisen äidin kanssa kesälomasuunnitelmista. Hän on kokenut ruotsinmatkaaja ja suositteli lämpimästi Astrid Lindgrenin maailmaan tutustumista. Aloin ihastuksissani miettiä kaikkia lapsuudesta saakka kuultuja satuja ja miettimään miltä tuntuisi astua niiden sisään, kun ystäväni lisäsi: "Se on sellainen paikka josta nauttii tosi paljon itsekin". Samalla kun estin lapiollista hiekkaa joutumasta pienen hiekkakakkuleipurin suuhun ja pyysin rouvaa kertomaan lisää, tein päätökseni: Sinne me ensi kesänä mennään. Ruotsiin!


kuva täältä

Minulle on aina luettu paljon ja haluan jatkaa samaa perintöä myös oman lapseni kohdalla. Kuin tilauksesta meille syntyikin tyttö joka on nauttinut kirjojen lukemista ihan pienestä vauvasta saakka. Jos sanoja ja satuja oppii rakastamaan, on aina paikka jonne lähteä seikkailemaan. Ajatelkaapa vaikka Astrid Lindgrenin satuja...ehkä niissä joskus vilahtaa talvi, mutta periaatteessa niitä lukiessa saa nauttia aina kesästä: hevonen kuistilla, pikkusisko lipputangossa, Saariston lapset syömässä rannalla voileipiä...Sommaren är här!

Vaikka kesällä puolitoista vuotta täyttävä tyttömme ei ole vielä kuullut Astrid Lingrenin satuja, haluaisin viedä hänet kanssamme satuseikkailuun. Meille vanhemmille se toisi eteen tärkeitä lapsuusmuistoja ja parhaimpia satukirja-aarteita, ja olen varma, että sen matkan jälkeen meidän perheessä ei jää yksikään tuon taitavan tarinatädin kirjoista hyllyyn lojumaan.

Ensi kesä tulee olemaan haikeankaunis kesä, johon tulen palaamaan muistoissani vielä ryppyisenä mummonakin. Se on viimeinen kesä kun lapsessani on vielä häivähdys vauvaa, lauseet kahden, kolmen sanan pituisia, suussa toisinaan tuttipullo, jalat ketterät mutta pienet kulkea ilman kantavaa syliä. Kirjojen määrä lisääntyy, kuvat siirtyvät kirjan sivuilta oman mielikuvituksen tuotettaviksi, tarinat kasvavat ja kehittyvät kuten lapseni. Nopeaa, huikeaa, jännittävää, pakahduttavaa ja koskettavaa. Me katsomme mieheni kanssa ylpeänä tyttöämme, yhteistä hymyä hymyillen. Kuinka suuri persoona noin pieni jo on: peppipitkätossumaista uskoa omin kykyihin ja ronjaryövärintytärmäistä luonnonlasta kiharaisine niskahiuksineen ja mustikkaisine suupielineen. Eemelimäisiä metkuja odotellessa -ehkä jo tänä kesänä...

Oletteko te käyneet Astrid Lindgrenin maailmassa?
Kiinnostaisiko? 
(Siellä on tarjolla mm. luomuruokaa (ihan huippua). Onkin outoa että monissa lapsille suunnatuissa paikoissa ruoka on kaikkea muuta kuin ravinteikasta ja terveellistä...Mutta se onkin jo ihan toinen postaus;)!)

Osallistun tällä bloggauksella VisitSwedenin bloggarikilpailuun.

6 kommenttia:

  1. Oma tyttäreni (2v. 9kk) on ihan mieletön Peppi Pitkätossu fani ja rakastaa myös kirjoja ja satuja, tullut äitiinsä :)
    Emme ole vielä käyneet tuolla, mutta kuulostaa paikalta jossa ehdottomasti pitää käydä! :)

    T. Meri

    VastaaPoista
  2. Meillä on ollut ihan samanlaisia haaveita lapsen syntymän jälkeen :D Muistoissa on niin monet kesät puuhamaailmoineen ja huvipuistoineen. Mutta vielä on tuo neiti (ikää saman verran kuin teidän Mietteellä) vähän liian pieni moneen juttuun. Titi-nalle tosin on kova sana jo nyt, voi olla, että joutuu Ikaalisissa piipahtamaan :) En tiennytkään, että on olemassa vielä erillinen Astrid Lindgrenin maailma! Junibackenista olin toki kuullut, ja voi olla, että siellä tulee tämän kesän Tukholman laivaristeilyn ohessa käytyä, saapa nähdä.

    VastaaPoista
  3. Kuulostaa kyllä kivalta paikalta. Meillä on tälle kesälle mietinässä muumimaailma, kun ne on meidän neidin ihan lemppareita.

    VastaaPoista
  4. Ollaan käyty neljästi. Lapsista ja aikuisista se on aina yhtä ihana <3! Tosi erilainen kuin muut lasten kohteet yleensä ja siksikin käymisen arvoinen. Ja ruokapolitiikka toimii todella hyvin ja on tosiaan tarjolla muutakin kuin hamppari/ranskalaislinjaa. Pari päivää kuluu aina ihan liian nopeesti (kannattaa siis ottaa kahden päivän ranneke).

    Meillä muuten molemmat nuoremmat on olleet ekoilla reissuillaan saman ikäisiä kuin Miete ja en ole silti kokenut, että reissu heidän osaltaan olisi mennyt hukkaan. Tosin hekin ovat olleet jokseenkin perillä Lindgrenin saduista mutta mun mielestä ei silti haittaa, vaikka niitä ei tuntisikaan. Ja joka reissulla meidänkin lapset ovat aina kiinnostuneet eri jutuista kuin edellisellä kerralla. Vanhoja suosikkeja silti unohtamatta. Mun oma suosikki on juuri Saariston lasten perusteella tehty satujuna. Joka kerta on päässyt itku, kun se on vaan jotenkin niin liikuttava <3!

    Kannattaa muuten käydä myös Vimmerbyn keskustassa! Ei siellä mitään erikoista ole mutta ihan kiva ruotsalainen pikkukunta :)!

    Mukavaa matkaa :)!

    T:T

    VastaaPoista
  5. Ei olla käyty, mutta kiinnostaa; meillä kun Peppiä on luettu ja nyt myös katsottu videoita. Ihan mun suosikki omasta lapsuudesta.
    Niin ja kiva kirjoitus!

    VastaaPoista
  6. Kävimme viime kesänä silloin reilu 4- ja vajaa 1-vuotiaiden tytärtemme kanssa. Tykättiin kovasti ja aiomme mennä uudestaan esim parin vuoden päästä. Aika paljon kävelyä tiedossa eli hyvät rattaat mukaan, me sulauduimme Emmaljungan Scootereilla hyvin joukkoon, valehtelematta joka toisella oli kyseiset rattaat :D

    Paikassa on hyvät mahdollisuudet omien eväiden syömiseen ja grillailuun, silloin välttää ruuhkapäivinä pitkiksi venyvät jonot ravintoloihin. 2 päivän ranneke on järkevä, joskin noin pienen kanssa 1 päivä (avaamisesta sulkemiseen) kohteet valikoiden voi olla paras vaihtoehto. Suosittelen lainaamaan kirjastosta Lindgrenin kirjoja kuvakirjoina, on sitten vähän tuttua tytölle.

    Me ajoimme suoraan aamulaivalta Tukholmasta sinne ja perillä olimme juuri avatessa, seuraavan yön vietimme Vimmerbyssä, lähes keskustassa yksityisessä majoituksessa, jonka buukkasimme Vimmerbyn kaupungin sivuilla olevan välityksen kautta. Keskusta on idyllinen, se on Peppi kirjojen kaupungin esikuva. Keskustassa oli muutama ihan hyvä ravintola, lapsiystävällistä oli kaikkialla.

    Tänä kesänä matka käy Ruotsin lisäksi Tanskaan asti, mm. Legoland vuorossa, myös Muumimaailmaan menemme ensi kerran tänä vuonna. Mulla on vähän sama juttu, ihanaa viedä lapset kaikkiin osin omastakin lapsuudesta tuttuihin paikoihin :)

    -Kaisa-

    VastaaPoista