lauantai 9. marraskuuta 2013

Täyden kympin isi


Kuva otettu pääsiäisenä 2012

Tänä vuonna halusin yllättää mieheni lahjalla, johon on ikuistettu yksi äärettömän kaunis hetki hänen isyydestään. Siinä on niin paljon tunnetta ja rakkautta mukana, etten voisi sopivampaa isänpäivälahjaa keksiä. Tämän kuvan myötä isä pääsee aina näkemään itsensä pitämässä kiinni pienen tyttönsä kädestä. Rakkaus on miltei käsin kosketeltavaa. Rakkaus on noissa käsissä. Ja katseissa.

Tarkoitukseni oli teettää kuvasta canvastaulu, ja teetänkin. Ihan isänpäiväksi lahja ei kuitenkaan ehtinyt. Tajusin koko isänpäivän tulon hiukan liian myöhään...No okei, oikeastihan homma meni niin että ihmettelin miksi kaikki hehkuttaa nyt jo isänpäivää vaikka se on vasta marraskuun lopulla...Aijaa, että se olikin sitten marraskuun alussa. Tähän sopii hyvin katkema keskustelustamme viimeviikolta. Mieheni totesi: "Okei mä voin olla vähän hidas mutta sä oot sählä.".

Arjen keskellä niitä hyviä asioita toisesta ei aina muista huomioida. Usein päällimmäisenä mielessä pyörii kaikki se mitä pitäisi tehdä. Nyt onkin hyvä hetki muistella niitä isän sankaritekoja perheen arjessa. Se, miten Mietteen isä on tässä ihan viimeaikoina toiminut, kiteyttääkin mielestäni täydellisesti sen, mitä hän on isänä:

Mietehän tosiaan sairasti äskettäin tulirokon. Minä olin neidin kanssa pari päivää kotona  seurataan tilannetta -asenteella. Mietteen isä jäi sitten vuorostaan tytön kanssa kotiin ja vei neidin lääkäriin. Kannatti muuten mennä. Kymmenen pistettä!

Seuraavaksi tuo mies kiikutti koko perheelle uudet hammasharjat etteivät bakteerit jää jylläämään. Mietteelle hän osti vielä yhden ylimääräisen, jonka voi sitten ottaa käyttöön kun lääkekuuri on syöty loppuun. Olin aika vaikuttunut sitä millä vakavuudella hän tilanteeseen suhtautui. Pisteitä ropisee...



Suhteellisen liikuttavia olivat myös ympäri keittiötä ripotellut laput, joissa pyrittiin muistuttamaan minua siitä, että antaisin aamulla lapselleni lääkkeen. (Mies kun lähtee töihin jo ennen kuin hameväki herää.) No, ehkä nuo laput kertovat myös siitä, mitä mieheni ajattelee minusta...Ja voitteko kuvitella, että silti mä unohdin sen lääkkeen yhtenä aamuna! Miinuspisteitä mutsille.

Isyys on tuonut miehessäni esiin paljon uusia puolia. Vastuuntunto ei tule minulle yllätyksenä, siksihän hänet olen lapseni isäksi kelpuuttanutkin. Heittäytymistä ja luovuutta on kuitenkin tullut rutkasti lisää -ja minun ja Mietteen kanssa se onkin tärkeä arjen selviytymiskeino.


Tässä yhtenä päivänä yllätin rakkaani itse teossa. Sielä se nykersi hamahelmistä hevosta klemmaria apunaan käyttäen. Samaan aikaan Miete rakenteli vieressä leegoilla. Täydet pisteet.

Isänpäivän juhlinnan aloitamme jo tänään herkullisen ruuan ja mutakakun merkeissä, sillä huomiselle on muutakin ohjelmaa. Lämpöistä isänpäiväviikonloppua kaikille ja suurenmoiset terveiset myös rakkaalle Ukolle!

13 kommenttia:

  1. voi mikä kuva <3 Ja ihana mies sinulla ja vastuuntuntoinen isä Mietteellä, vau :)

    VastaaPoista
  2. Ihana kirjoitus ihanasta isästä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan reilua välillä nostaa tuota isänkin roolia esiin :)

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Mieskin oli kovin otettu <3 Täytyyhän sitä edes kerran vuodessa toista vähän kehua;)

      Poista
  4. Oi, olipas ihana kirjoitus! Miehet kyllä osaavat aina välillä yllättää tuolla huolehtivaisuudellaan, kun taas joissain asioissa mennään "takki auki" periaatteella. Ainakin meillä... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin! :) Kun vaan muistaisi antaa palautetta useammin MYÖS niistä hyvistä asioista;)

      Poista
  5. Ihana postaus <3 oikein mukavaa isänpäivää koko perheelle!

    VastaaPoista