Vuosi 2011

On aika tehdä pieni yhteenveto kuluneesta vuodesta. Vuoden 2010 koosteen pääset kurkkaamaan täältä.

Tammikuussa Miete otti ensimmäiset haparoivat askeleensa suoraan isin syliin. Ruokailut sujuivat jo hienosti itse lusikalla syöden.

1v. 1kk

Helmikuussa Miete lähti todenteolla kävelemään. Myös puhumista harjoiteltiin kovasti ja Miete matki taitavasti eläinten ääniä. Imetykselle jätin haikeat jäähyväiset. Miete oli ensimmäistä kertaa elämässään kuumeessa (keuhkoputkentulehdus).

1 v. 2 kk

Maaliskuussa Miete kutsui minua edelleen sanalla "täti". Kävimme laivaristeilyllä ja me vaan katselimme isin kanssa onnellisena kuinka meidän juuri jaloilleen noussut viipotteli pitkin laivan käytäviä tyllihameen helmat heiluen.

1 v. 3 kk

Huhtikuussa Miete oppi tepsuttelemaan varpaillaan ja sanoi seurakunnan kerhossa ensimmäisen kolmen sanan lauseensa: "Isi ei täällä".

1 v. 4 kk

Toukokuussa ihasteltiin edelleen tyttömme verbaalisia taitoja. Hattu päässä housut jalkaan pallolla leikkiä pallolla, jutteli tytöntyllerö. Elimme mitä kauneinta toukokuuta. "Elämä on niin käsinkosketeltavaa. Pieniä täydellisiä hetkiä." minä kirjoitin pientä tyttöäni ihastellen, ihmetellen ja syvästi rakastaen.

1 v. 5 kk

Kesäkuussa Miete täytti puolitoista vuotta. Leikkasin tytölle etutukan. Söimme paljon jätskiä ja kävimme uilalalla nauttimassa rantahiekasta ja jääkylmästä järvivedestä.

1 v. 6 kk

Heinäkuussa teimme junamatkan Kokkolaan ystävän luokse. Minä tein oikeastaan koko kesän sellaista hiljaista surutyötä tulevaa syksyä ajatellen. Miete, jota en ollut hetkeksikään jättänyt kenellekään hoitoon, aloittaisi pian perhepäivähoidossa ja minä palaisin töihin.

1 v. 7 kk

Elokuussa teimme lomamatkan Bulgariaan. Oli liian kuuma ja hankalaa vielä niin pienen kanssa, lisäksi tyttö reppana vielä sairastuikin matkalla. Elokuun toisella viikolla minun äärettömän reipas, iloinen ja ulospäinsuuntautunut tyttöni aloitti perhepäivähoidon ja sopeutui hienosti. Minulla alkoi työt ja yllättävänkin rankka ja rajoja koetteleva syksy.

1 v. 8 kk

Syyskuussa tuli tehtyä kaikenlaisia kivoja hankintoja. Lahjoin itseäni Vuittonin laukulla, onnistuin metsästämään Mietteelle Cuppiksen kauniin fleecehupparin ja löysin tytölle ihanan vanhanajan pulpetin. Jatkoimme muskarissa käyntiä aina kun se vain aikatauluihin sopi. Rytmimuna kädessä äidilläkin arjen murheet unohtui;)

1 v. 9 kk

Lokakuussa ulkoilimme paljon. Kävimme peikkometsässä ("ei taavi pelätä, äiti pitää huolesta kiinni") ja syötettiin sorsia. Miete leikki usein isin kanssa retkeilyä ja makkaransyöntiä myös sisätiloissa. Miete sai ensimmäistä kertaa puettua housut jalkaansa ihan itse.

1 v. 10 kk

Marraskuussa tuli oltua paljon sisällä. Mietteen touhuja oli ilo seurata ja tytön puhevirta oli taukoamatonta papatusta. Hoidossa tyttö saikin lisänimet herkkupeppu (=ensimmäisenä lisää pyytämässä kun on jotain hyvää tarjolla) ja höpönassu. Suureksi huvitukseksemme Miete "luki" sujuvasti ääneen Nukkumatti ja tähdet -iltasatua. Miete ilahdutti meitä myös laulullaan ihan joka päivä ja lempilaulukseen hän mainitsi useinmiten laulun "Maailmassa monta (on ihmeellistä asiaa)".

(melkein) 1 v. 11 kk

Joulukuussa pieni kultamme täytti kaksi vuotta ja sai toiveensa mukaisesti ruusukakkua. Koko syksyn Miete oli ollut todella terveenä, mutta vähän ennen synttäreitä tyttö oli kuumeinen ja pari päivää kotihoidossa. Joulupukin tulo aiheutti riemunkiljahduksia, ja pukin tuotua kasan ihania lahjoja Miete totesi: "En minä pelännyt loulupukkia!".

2 v.

Viime vuonna minun vauvastani kasvoi pieni tytöntyllerö. Valloittava persoona.
Ensi vuodeksi toivon, että lapseni saa tuntea olevansa rakastettu joka ikinen päivä, että hänen on turvallista elää ja olla, että hän saa iloita arjen ihanista asioista ja mahdollisuuden oppia ja kokea uutta yhdessä läheisten ihmisten kanssa. Toivon olevani hyvä äiti myös väsyneenä ja kiireessä ja löytäväni oikean tasapainon työn, perheen ja oman ajan suhteen.


Kaikkea Hyvää ja Kaunista tulevaan vuoteen!

Onko läski olo?

No mulla on ainakin. Tahtotilan puolella voit käydä jutskailemassa painonpudotuksesta ja -hallinnasta. Tai ainakin kurkkimassa mitä allekirjoittaneen päässä aiheen tiimoilta liikkuu.

Tervetuloa TAHTOTILAAN!

kuva: weheartit.com

 

Uutta ja vanhaa Pomp de luxilta

Housut ja tunika on ostettu viime kevään mallistosta, sukkikset ja pitkähihainen ovat tämän syksyn alehankintoja. Mätsäävät täydellisesti yhteen! Paidan väri ensin vähän oudoksutti, mutta itseasiassa tuo värimaailma sopi Mietteelle tosi kauniisti.

Kuvat ovat vauhdikkaalta Ikea-reissulta ennen joulua.

Paljon paketteja

Mietteellä menee vieläkin hieman tuleva joulu ja kuun alussa vietetyt synttärit sekaisin. Kun olen kysynyt, mitä tyttö toivoo joulupukilta, hän on yleensä vastannut haluavansa kakkua. Eilen kysyin, että mitäs sinä aiot laulaa pukille. Paljon onnea vaan, kajautti Miete.

Yritin eilen tehdä tytölle "jouluhaastattelua", mutta neiti vastasi nenäkkäästi lähes joka kysymykseen "Mitä!?". Tälläkertaa hänellä oli kuitenkin selvät sävelet lahjatoiveen suhteen ja hän ilmoitti tahtovansa nuken, tuttipullon ja tutin. Kuinkas sattuikaan: olin juuri samana päivänä hakenut kasan nukenhoitotarvikkeita, ja kirpparilta löytynyt oikein iso nukkevauva pötkötteleekin jo joulukääreissään työhuoneen sohvan takana piilossa. Tänä iltana tuli muuten lisätoiveena vielä keltainen ja vihreä matkalaukku, mutta niiden hankinta taitaa jäädä ensivuoteen :D

Paketteja on kertynyt melkoinen kasa. Onneksi jouluun on enää hetki aikaa niin en ehdi tekemään enempää hankintoja. Kaksivuotiaalle tytölle on ihan liian helppo keksiä kaikenlaista. Eilen käärin vielä pakettiin ihanan Hello Kitty -käsisaippuan innokkaalle käsienpesijälle ja toiseen pakettiin sujautin puisen kalastussetin, jossa magneettiongen avulla saa kalastella kauniita kalavonkaleita.

Muutaman paketin päällä lukee "reippaalle kaksivuotiaalle" tai "suloiselle pienelle tyttöselle". Voidaan sitten yhdessä aattona miettiä, että ketähän siinä mahdetaan tarkoittaa...

Toivottavasti pienellä ei mene ihan pää sekaisin, koska niin paljon tosi mieleisiä ja kivoja leluja on tulossa. Meille tulee pukki aattona jo yhden maissa, joten onneksi siinä on vielä pitkä päivä aikaa leikkiä (lähdemme siis siitä oletuksesta, että päiväunia ei kuitenkaan malteta nukkua, kun isovanhemmatkin ovat kylässä). Ja jos vanhempia alkaa meno väsyttämään, voi Miete keitellä vaikkapa kahvit pukin tuomalla punaisella kahvinkeittimellä;)

Let´s go to the Gym...boree

No niin, edellisen postauksen ihan kamala otsikko ja vielä hirveämpi sisältö jääköön nyt taka-alalle, ja teen kaikkien piristykseksi sukelluksen rusetteihin ja pehmoiseen vaaleanpunaiseen...Tällä kertaa tein ihania poimintoja Gymboreen aletarjonnasta.

Kivat "kaulakorupaidat" maksavat vain kuutisen euroa kappale ja näyttävä rusettipanta lähtisi kolmella eurolla.

Suloinen raidallinen neuletakki sopisi hyvin kevättalveen, kaveriksi vaikkapa ylläolevat vaaleanpunaiset velourlegginsit. Ja noita raidallisia frillalahkeisia leggareita tuskin kukaan voi vastustaa!

Accessories-osastolta löytyy jokaiselle jotain. Valloittavan lumiukkolaukun voisi aina joulukuussa ottaa esiin ja se toimisi paitsi juhlalaukkuna myös suloisena joulukoristeena pienen tytön huoneessa. Hiuspantoja taas ei voi koskaan olla liikaa...vaikka ne aika huonosti päässä pysyvätkin;)


Gymboreen aletarjontaa pääset kurkkimaan täältä.

Pari sisustustoivetta, joululahjavinkki ja kaiken maailman pipit

Miete on vasta hetken nukkunut pinnasängyssään siten, että toinen laita on irroitettu. Hain Ikeasta pienen reunaan kiinnitettävän turvakaiteen, jottei tyttö tipu sängystään. Pinnasänky menee siis vielä, mutta mielessä on tietenkin jo, minkälainen se oikea ison tytön sänky sitten olisi. Romanttinen valkoinen metalli tai puu on eniten mieleeni. Sisustuskauppojen todellisista prinsessavuoteista saa pulittaa satoja euroja, joten tuo Ikean sänky on realistinen vaihtoehto. Kauniilla tekstiileillä (kuvan tekstiilit Zarasta) ja rakkaimmilla pehmoleluilla saisi tuosta vuoteesta oikein kauniin.

Olohuoneeseen olen miettinyt tuota Hemnesin tasoa. Isoihin lokeroihin voisi upottaa rottinkikorit, joihin saisi kätevästi osan leluista talteen (meillä leikitään paljon alakerran olohuoneessa, makkarit ja Mietteen oma huone sijaitsevat yläkerrassa). Pieniin lokeroihin voisi sijoittaa kauneimmat kirjat ja sitä kautta kirjahyllyyn tulisi lisää tilaa...

Valaisimien suhteen kaipailisin paljonkin muutosta, tällähetkellä meillä on melkoinen keräilyerä kaikenlaista. Kuvan lamppu on ihan kiva, mutta jotenkin en oikein ole edes varma, mikä se oma tyyli on noiden valaisemien suhteen... Tuota lasijalkaa saisi myös kauniissa vihertävässä ja vaaleanpunaisessa sävyssä -molemmat ovat suosikkivärejäni.

Haaveissa olisi vielä tämä lipasto. Se on niin kaunis ja mun sormet syyhyävät että pääsisin järjestelemään noita laatikoita (mitä itseni tuntien saisinkin varmasti usein tehdä ;)). Meillä on saman sarjan lipasto eteisessä, mutta kapeampi ja korkeampi malli. Sekin on ihana, mutta niin on tämäkin. Ongelma on vaan se, ettei tälle lipastolle ole tilaa, ellen tee jotain isompia muutoksia...

Kaikki huonekalut ovat siis Ikeasta. Jos raha ei ratkaisi, shoppailisin varmasti lähinnä Kruunukalusteessa ja pienissä sisustusputiikeissa. Mutta pakko sanoa, että tykkään kyllä Ikeasta, eikä kyseisen putiikin huonekalut tunnu sinänsä miltään kakkosvaihtoehdoilta. Myös Miete muuten viihtyy Ikeassa erinomaisesti ja pyyteli tänään viimeksi "Mennäänkö Ikeaan!". Viimeksi kun olimme Ikeassa joulushoppailemassa, tyttö pysähteli joulukuusten kohdalla tanssimaan (olen kertonut että jouluna lapset tanssivat kuusen ympärillä). Hän pysähtyi "lapsuttamaan" pehmoeläimiä joita on ovelasti ujutettu pitkin Ikeaa ja osoitteli innoissaan värikkäästi sisustettuja mallihuoneita ("Mun lempi! Mun lempi!).

Ikeasta löysin ihanan pehmomateriaalista valmistetun (eläin)lääkärinlaukun ja nappasin sellaiset lahjaksi Mietteelle ja kummitytölleni. Näen jo kuinka noita laastareita asetellaan pehmoeläinten kipeisiin tassuihin...Hassua, että samaan aikaan toisaalla myös mieheni osti Mietteelle lahjaksi lääkärinlaukkua. Näin se kommunikaatio pelaa meidän avioliitossa;) No, ainakin kumpikin tiesi, mikä on tällähetkellä se kovin juttu...

Mietteellä on nimittäin voimakas pipi-vaihe menossa. Jatkuvasti on jossakin muka pipi: "Tää ihan kipee", neiti hokee ja osoittelee jalkojaan, sormiaan, päätään, peppuaan ja masuaan. "Lääkälisetä tutkii", Miete ehdottaa jos hänen pikkurillinpäänsä hieman johonkin kolahtaa. Tänään kaupassa Miete selitti jollekin sedälle, että hänellä on kuumetta ja ainakin parille tädille tyttö meni sormet ojossa selittämään, että hänellä on pipi... Iltapalalla olivat varpaat kipeänä ja neiti pyysi äitiä laittamaan "vaapaisiin kylmää". Aloin jo ääneen ihmetellä miehelleni, että hei onko toi ihan normaalia... "Ei ole!" ilmoitti tyttö itse :D

Vastatakseni omaan kysymykseeni, leikin kauttahan nuo lapset käsittelevät kaikkia uusia asioita ja kertaus on opintojen äiti... Hoidossa Miete oli tunkenut sormensa johonkin pöydän koloon ja hoitotäti oli laittanut sormeen kylmää. Se nyt sitten pyörii mielessä vieläkin. Kotona Miete on ollut kuumeessa muutaman päivän ja oikein tykkäsi kun häneltä mitattiin kuume kainalosta. Kuukauden sisällä on käyty sekä hammaslääkärissä, että kuumeen takia terveydenhoitajalla verikokeessa (ja molemmista voisi tehdä vaikka oman postauksen kun toinen on niin reipas <3) Kipeänä lapso saa erityishuomiota ja hoivaa, olisiko siinä sitten mukana myös sellaisen kaipuuta. Vaikka koenkin, että kotona Miete saa niin paljon huomiota ja syliä kuin suinkin mahdollista, on totuus se, että perhepäivähoidossa hän on yksi muiden pienien joukossa ja joutuu siellä jakamaan huomion kaikkien muiden kesken. Ja ehkäpä kaksivuotias jo tajuaa, että hän ei ole enää vauva (ainakaan ihan joka hetki). Ehkä sekin tekee vähän kipeää...<3

Fiilistelyä

Haastattelu

Kuinka paljon Miete täyttää? Kaksi vuotta!

Mikä on Mietteen lempiruoka? Patta.

Mikä on Mietteen lempi jälkiruoka? Lätsi!

Mistä leikeistä Miete tykkää? Palikoita.

Mikä on Mietteen lempikirja? Aapisesta Miete tykkää. Siellä Ällipulli aapisessa oli.

Mikä on Mietteen lempiväri? Kynä Mietteen lempiväli. Miete haluaa piiltää! Piiltää! PIIIILTÄÄÄÄÄ!

No, minkä värisestä kynästä Miete tykkää? Vihleestä. Pinkistä. PIILTÄÄ! PIILTÄÄ! (haastattelu keskeytyy, me alamme piirtää)


Kenen rakas Miete on? Isin lakas. Isin lakas.

Ja?! Äitin lakas.

Kenenkäs muun? Mummon lakas ja ukon lakas. M***n (siskopuoli) lakas.

Ja mummun ja papan rakas? Joo!

Isi osallistuu haastatteluun: Mikä on paras jääkiekkojoukkue? Teletappeja!

Mitä Tappara on? isi jatkaa. Telästä!

(Eräänä aamuna viedessäni tyttöä hoitoon, meitä vastaan käveli mies tummansininen pipo päässä. "Tappala on telästä!" huikkasi Miete sedälle reippaalla, kuuluvalla äänellä.)

farkkuhaalarit Pomp de luxin kevätmallistosta, paita kummitädin ulkomaantuliainen,

kaulassa roikkuva hiuspanta GinaTricot

Mietteen synttärijuhlia vietimme viikko sitten ja virallinen syntymäpäivä oli viime keskiviikkona.

Juhlapostaus tulossa.

Iloinen vahinko

Käytiin Mietteen kanssa eilen kaupassa. Pyörittiin kaupassa vaikka kuinka pitkään ja kävelymatkoihinkin meni aikaa. Jäimme vielä hetkeksi ulos keinumaan ja juoksemaan. Kotona syötiin illallinen, ja kun aloin laittaa tyttöä potalle, huomasin, että neidillä ei ollut lainkaan vaippaa -ja housut olivat täysin kuivat!

Enpä olisi uskaltanut tietoisesti jättää vaippaa pois ja tuollaista reissua tehdä. Että sellainen iloinen vahinko, et kai kuvitellut mitään muuta;)?

Naulakossa lumentuloa odotellut haalari pääsi ensimmäistä kertaa ulos

enkä minä saanut noista kahdesta silmiäni irti!

Kohta tulee lumiukkoja, sanoi Miete.

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille blogini lukijoille!