Crocsin lahjakortti on nyt arvottu!

Tunnelmallista kesäiltaa rakkaat blogini lukijat! Arvoin äskettäin onnekkaan, joka saa postissa 50 euron arvoisen lahjakortin Crocsin liikkeeseen. En ole perehtynyt mihinkään nettipohjaisiin arvontakoneisiin joten ihan käsipelillä mentiin. Koska Herra Onnetar oli juuri nukuttamassa Neiti Onnetarta, ei arvontatilanteella ole valitettavasti todistajia, mutta toimin erittäin lojaalisti teitä kaikkia kohtaan -sen voin luvata!:)

Ja kun kerran kameran kanssa tuli olohuoneessa heiluttua, nappasin samalla pienen tunnelmallisen nurkkakuvan:

Valaisin Asko, korurasia ja kengät Mietteen ristiäislahjoja, huone"kasvi" ja ruukku Ikea:)

Koska ette enää pysy nahoissanne tässä jännityksessä, on aika paljastaa, että arpaonni suosi seuraavaa kommentoijaa: "Mukana! Mulla ei itellä ole koskaan ollut crocseja, mutta pojalla on ollut muutamat ja ne on niin kevyet, että ehdottomasti haluaisin itellenikin! :) kasvukausi()gmail.com"

Lämpimät onnittelut sinulle Heini Kasvukausi-blogista! Pyydän yhteystietosi sähköpostitse ja saat piakkoin postia:)


Kurkkasin, että Crocsin sivuille oli päivittynyt upeita uutuuksia ja outletin puolellakin on muutama helmi! Ja hei 5.8. saakka saa ilmaisen toimituksen kaikkiin yli 30 €:n tilauksiin. Moni olikin positiivisesti yllättynyt Crocsin monipuolisesta valikoimasta -myös aikuisille (ja myös niille jotka ei niistä perus streotyyppisistä malleista niin välitä;)). Pakko liittää tähän mun mielestä ehkä makeimmat naisten Crocsit ikinä! Kuvaa klikkaamalla pääset kurkkaamaan vielä kaupan valikoimaa:)

Carlie Flat Animal Wave Outletin puolelta -vitsit miten ihqut!

Kiitos vielä kaikille arvontaan osallistuneille. Tämä oli niin mukavaa, että olen jo suunnittelemassa seuraavaa erittäin suloista arvontaa:)

Pari sisustustoivetta, joululahjavinkki ja kaiken maailman pipit

Miete on vasta hetken nukkunut pinnasängyssään siten, että toinen laita on irroitettu. Hain Ikeasta pienen reunaan kiinnitettävän turvakaiteen, jottei tyttö tipu sängystään. Pinnasänky menee siis vielä, mutta mielessä on tietenkin jo, minkälainen se oikea ison tytön sänky sitten olisi. Romanttinen valkoinen metalli tai puu on eniten mieleeni. Sisustuskauppojen todellisista prinsessavuoteista saa pulittaa satoja euroja, joten tuo Ikean sänky on realistinen vaihtoehto. Kauniilla tekstiileillä (kuvan tekstiilit Zarasta) ja rakkaimmilla pehmoleluilla saisi tuosta vuoteesta oikein kauniin.

Olohuoneeseen olen miettinyt tuota Hemnesin tasoa. Isoihin lokeroihin voisi upottaa rottinkikorit, joihin saisi kätevästi osan leluista talteen (meillä leikitään paljon alakerran olohuoneessa, makkarit ja Mietteen oma huone sijaitsevat yläkerrassa). Pieniin lokeroihin voisi sijoittaa kauneimmat kirjat ja sitä kautta kirjahyllyyn tulisi lisää tilaa...

Valaisimien suhteen kaipailisin paljonkin muutosta, tällähetkellä meillä on melkoinen keräilyerä kaikenlaista. Kuvan lamppu on ihan kiva, mutta jotenkin en oikein ole edes varma, mikä se oma tyyli on noiden valaisemien suhteen... Tuota lasijalkaa saisi myös kauniissa vihertävässä ja vaaleanpunaisessa sävyssä -molemmat ovat suosikkivärejäni.

Haaveissa olisi vielä tämä lipasto. Se on niin kaunis ja mun sormet syyhyävät että pääsisin järjestelemään noita laatikoita (mitä itseni tuntien saisinkin varmasti usein tehdä ;)). Meillä on saman sarjan lipasto eteisessä, mutta kapeampi ja korkeampi malli. Sekin on ihana, mutta niin on tämäkin. Ongelma on vaan se, ettei tälle lipastolle ole tilaa, ellen tee jotain isompia muutoksia...

Kaikki huonekalut ovat siis Ikeasta. Jos raha ei ratkaisi, shoppailisin varmasti lähinnä Kruunukalusteessa ja pienissä sisustusputiikeissa. Mutta pakko sanoa, että tykkään kyllä Ikeasta, eikä kyseisen putiikin huonekalut tunnu sinänsä miltään kakkosvaihtoehdoilta. Myös Miete muuten viihtyy Ikeassa erinomaisesti ja pyyteli tänään viimeksi "Mennäänkö Ikeaan!". Viimeksi kun olimme Ikeassa joulushoppailemassa, tyttö pysähteli joulukuusten kohdalla tanssimaan (olen kertonut että jouluna lapset tanssivat kuusen ympärillä). Hän pysähtyi "lapsuttamaan" pehmoeläimiä joita on ovelasti ujutettu pitkin Ikeaa ja osoitteli innoissaan värikkäästi sisustettuja mallihuoneita ("Mun lempi! Mun lempi!).

Ikeasta löysin ihanan pehmomateriaalista valmistetun (eläin)lääkärinlaukun ja nappasin sellaiset lahjaksi Mietteelle ja kummitytölleni. Näen jo kuinka noita laastareita asetellaan pehmoeläinten kipeisiin tassuihin...Hassua, että samaan aikaan toisaalla myös mieheni osti Mietteelle lahjaksi lääkärinlaukkua. Näin se kommunikaatio pelaa meidän avioliitossa;) No, ainakin kumpikin tiesi, mikä on tällähetkellä se kovin juttu...

Mietteellä on nimittäin voimakas pipi-vaihe menossa. Jatkuvasti on jossakin muka pipi: "Tää ihan kipee", neiti hokee ja osoittelee jalkojaan, sormiaan, päätään, peppuaan ja masuaan. "Lääkälisetä tutkii", Miete ehdottaa jos hänen pikkurillinpäänsä hieman johonkin kolahtaa. Tänään kaupassa Miete selitti jollekin sedälle, että hänellä on kuumetta ja ainakin parille tädille tyttö meni sormet ojossa selittämään, että hänellä on pipi... Iltapalalla olivat varpaat kipeänä ja neiti pyysi äitiä laittamaan "vaapaisiin kylmää". Aloin jo ääneen ihmetellä miehelleni, että hei onko toi ihan normaalia... "Ei ole!" ilmoitti tyttö itse :D

Vastatakseni omaan kysymykseeni, leikin kauttahan nuo lapset käsittelevät kaikkia uusia asioita ja kertaus on opintojen äiti... Hoidossa Miete oli tunkenut sormensa johonkin pöydän koloon ja hoitotäti oli laittanut sormeen kylmää. Se nyt sitten pyörii mielessä vieläkin. Kotona Miete on ollut kuumeessa muutaman päivän ja oikein tykkäsi kun häneltä mitattiin kuume kainalosta. Kuukauden sisällä on käyty sekä hammaslääkärissä, että kuumeen takia terveydenhoitajalla verikokeessa (ja molemmista voisi tehdä vaikka oman postauksen kun toinen on niin reipas <3) Kipeänä lapso saa erityishuomiota ja hoivaa, olisiko siinä sitten mukana myös sellaisen kaipuuta. Vaikka koenkin, että kotona Miete saa niin paljon huomiota ja syliä kuin suinkin mahdollista, on totuus se, että perhepäivähoidossa hän on yksi muiden pienien joukossa ja joutuu siellä jakamaan huomion kaikkien muiden kesken. Ja ehkäpä kaksivuotias jo tajuaa, että hän ei ole enää vauva (ainakaan ihan joka hetki). Ehkä sekin tekee vähän kipeää...<3

Oma pikkuinen nurkka (ja siitä perhostapetista vielä)

Mietteellä on oma pieni nurkkaus olohuoneessa. Toistaiseksi siitä on lähinnä silmäniloa äidille, mutta toki tyttö käy välillä hoitamassa kukkaansa ja nojailee tuoliinsa tähystellessään ikkunasta ulos. Ehkä tässä voi joskus väritellä värityskirjaa tai muovailla muovailuvahoilla. Vähän isommat kylässä käyvät lapset yleensä noteeraavat nopeasti miniatyyrinurkkauksen ja ottavat sen heti omakseen. Valkoinen pöytä on mummoni vanha yöpöytä ja tuolin olen löytänyt kirppikseltä.

Brion koira on lahja Mietteen kummitädiltä.

Orkidea löytyi Jyskistä, kukkaruukku erään kukkakaupan loppuunmyynnistä.

Ihana käsilaukku on kirppislöytö ja viimeaikoina se on ollut kova hitti, kun Miete on istunut potalla. Samalla tyttö laittelee käsilaukkuunsa leegoja ja puupalikoita, tyhjentää laukun ja täyttää taas...

P.S. Siitä ihanasta tässä postauksessa vilahtaneesta perhostapetista tuli kyselyitä. Tapetti on ostettu Rautiasta.

Joulukalenteri: luukut 16-22

Luukku 16

Luukku 17

Luukku 18

Luukku 19

Luukku 20

Luukku 21

Luukku 22

Keksi itse otsikko

♥ Kohta pitäisi jo kiireiden helpottaa.

♥ Tänään tuli jo monta pientä pakettia tehtyä.

Omakin toive - arkinen ja mukava- on jo kantautunut joulupukin korviin.

♥ Kotona on kauniin jouluista (toki siivota vielä pitäisi, kuten aina).

♥ Syyskauden vaatekutsut (me&i) saan loppuviikosta päätökseen:

Alkaa pieni "loma" ennen jännittävää kevätkautta!

♥ Tärkeitä asioita blogiin kirjoittamatta:

Mietteen kahdennestatoista kuukaudesta, Mietteen ensimmäisestä vuodesta.

Niitä hetkiä, fiilistelyä, odotan kaikkein eniten.

♥ Palaan mahdollisuuksien mukaan:

vastaamaan kommenteihin

aukaisemaan joulukalenterin luukkuja

ja kurkkimaan blogeihinne.

P.S. Mun Gymboreen tilaus ei ole vieläkään tullut. Höh!

Olkkarin nurkka

Olen aika monta kertaa aloittanut tekemään sisustuspostausta, mutta aina se on jäänyt. Niin se postaus kuin sisustaminenkin. Tärkeimmät asiat on olkkariin hankittuna, mutta vielä tarvitaan lisäryhtiä ja -ilmettä, ja erityisesti olohuoneen toinen pääty on vielä täysin keskeneräinen (postauksen viimeinen kuva). Tässä on joitakin jo kuukausi sitten napsittuja kuvia, lähinnä yhdestä olohuoneen nurkasta, vähän eri kuvakulmista kuvattuna.

Meillehän hankittiin tähän uuteen asuntoon sohva ja nojatuoli, ihanat ja edulliset Ektorpit. Olen ollut niihin tosi tyytyväinen. Verhot tuottivat eniten päänvaivaa, koska ikkunoita on olohuoneessa niin paljon. Päädyin teettämään paneliverhoja (+ tuota hempeätä rypytettyä höttöä, josta mies ei todellakaan pidä) kolmesta eri kankaasta. Tuo ruskea ei ihan laskeudu ja sen alakäänteeseen pitäisikin laittaa ohutta rimaa (työn alla). Tuosta kukkakankaasta tykkään kovasti, tosin kun syksy saa, niin katsotaan kuinka mieli sitten muuttuu... Kukkakankaasta piti alunperin teettää kappa ja yhdistää siihen ohuet, valkoiset sivuverhot. Vaan kuinka ollakaan, tein mittavirheen ja koko verhosuunnitelma meni uusiksi. Nyt ei ole sitten kappaa ollenkaan.

Mattojen kanssa meillä käy yleensä niin, että kissa repii ne nopeasti huonoon kuntoon ja muutenkin nysväilee ne karvaisiksi ja likaisiksi. Niinpä päätin unohtaa räsymattoinhoni ja hain Iskusta tuollaiset älyttömän halvat ja aika vaatimattoman näköiset raitamatot = helppo pestä ja kestävät kulutusta. Mulla on krooninen mattokuume ja taas bongasin Kodin Ykkösen esitteestä kaikkea ihanaa, mutta noilla raitamatoilla nyt mennään. Käytäntö ennen kaikkea!

Sohvapöytä meillä oli alunperin hankintalistalla, mutta yllättäen kelpuutinkin tuon miehen vanhan sohvapöydän meille. Miete tykkää istua lattialla tuossa pöydän äärellä kuin pikkukoululainen ja vedellä pöydän alatasolta kaikki hänen kirjansa ja palapelinsä lattialle (kuvaa siis hieman stailattu:)). Ottaen huomioon, että meiltä löytyy sekä valkoista, tumma että tuollaista vaaleaa puuta, on kokonaisuus yllättävän ehjä. Haluaisin kyllä maalata tuon sohvapöydän valkoiseksi, mutta en ehkä osaa...

Laitoin palasen meidän (kuvaushetkellä vielä epäjärjestyksessä olevaa) kirjahyllyä näkyviin. Kun mies  raahasi kirpputorilta kotiin tuon hyllyn päällä olevan jääkiekkopatsaan, haukuin kapineen ja sulloin sen jonnekin mahdollisimman epänäkyvään paikkaan. Kun muutimme, muistin Innon Markon ohjeen "sitä mitä ei voi peittää, täytyy korostaa" ja ajattelin myös suhtautua asioihin vähän huumorintajuisemmin;) Niinpä meillä on koriste-esineet karsittu aika vähäiseksi ja jääkiekkopatsas sai kunniakkaan paikan! Ja kuten olen aikaisemminkin maininnut, Miete osaa kääntää katseensa hyllyn päälle kun häneltä kysytään "Missä on jääkiekkopatsas?". Ehkä isi saa tytöstä vielä lätkänkatselukaverin? Äiti voi lähteä siksi aikaa vaikka ripsihuoltoon...

Siinäpä se, a little piece of my home.

Ei se jäänyt banaaneista kiinni

Asuntomme meni kaupaksi. Ensimmäisellä näytöllä. Ja saatiin enemmän kuin mitä pyydettiin. Pökerryttävää!Nyt on vähän haikeakin olo. Sitä kulkee ympäriinsä ja katselee Meidän Kotia. Katsoo omin silmin, koittaa katsoa toisten silmin.

Eteisen lipaston päällä on normaalisti pikkupeili ja lasikulho täynnä kaikenlaista roinaa avaimista huulirasvaan. Myyntiä varten laitoin siihen kaunistukseksi pari kukkaa, joiden mustat muoviset istutuspurkit peitin silkkipaperilla.

Myyntiaamuna siivottiin ja minä tein viimehetken stailauksia. Vaihtelin kukkamaljakoiden paikkaa, pistin hammasmukia ja kaukosäädintä piiloon, tein karsintaa ja koristelua. Pyysin miestä hakemaan kaupasta "pari kaunista banaania". Häntä hiukan huvitti se, ja niin huvittaa nyt minuakin. Mies nimittäin unohti ostaa ne banaanit ja totesikin kaupat tehtyämme: "Onneksi se ei jäänyt niistä banaaneista kiinni."

Kaukosäätimet piiloon ja niiden sijaan Pentikin iso lautanen sai keskelleen tuoksuvia koristepalloja.

Banaaneista puheenollen mun mies ilmeisesti huvittaa työkavereitaan vaimonsa tokaisuilla. Kun aloin vakavalla naamalla pohtia, että nyt kun asunto meni niin hyvin kaupaksi niin pitäisiköhän sitä ostaa sijoituskäsilaukku, mieheni totesi: "Sijoituskäsilaukku! Siis ton kun mä kerron töissä...". Se ei siis oikeasti tajua, että joku Chanelin klassikkolaukku ON sijoitus.

Mummo kävi kylässä ja toi kauniin kukkakorin mukanaan.

Vaihdoin makkariin aiemman ruskean päiväpeiton tilalle luonnonvalkoisen tuomaan valontuntua.

(Meidän kissa on muuten elävä esimerkki siitä, että minä en ole meidän perheessä ainoa, joka ei onnistu valokuvissa. Kissamme onnistuu näyttämään joka kuvassa rääkätyltä rotalta. Siis oikeastihan se on tosi suloinen...)

"Valkoisia tulppaaneja aion tänään tuoda sinulle"

Parvekkeelle lisäsin istuintyynyt ja verhokapan tuomaan lisähuone-efektiä. Parveke on nyt suloinen keväthuone, vaikkakin valokuva on allekirjoittaneen kuvaustaidoista ja kuvauspäivän säästä johtuen ankean harmaa.

Ehkä tässä ehtii vielä aamukahvit nauttia, ennen uusia tuulia.

Tyttöväriä

Ostin suloisen pussilakanasetin Masusta maailmaan -blogin Marialta, ihana tuo pussukka jossa pussilakanaa ja tyynyliinaa voi säilyttää tulevaa käyttöä varten. Värimaailma on juuri sellainen, mitä olen suunnitellut tytön huoneeseen: valkoista, vaaleanpunaista ja vihreää. Pikkuinen tyttövauva antaa hyvän syyn hivuttaa vaaleanpunaista värimaailmaa olohuoneenkin puolelle (kun ei sitä prinsessahuonettakaan vielä ole). 

Kukat olohuoneen ikkunalaudalla vetelevät jo viimeisiään. Meillä ei ole koskaan mitään ikuisuuskukkia vaan kaikki kukat ostetaan sillä oletuksella, että ne kuolevat lähiaikoina... Nämä kukat ostin koristeeksi Mietteen ristiäisiin, samoin Finnmarin ja Pentikin sydänkynttilät. Tulppaanit tarttuivat mukaan lähikaupasta. Niitä pitäisi olla aina ♥

P.S. Otsikosta huolimatta olen muuten sitä mieltä, että tosimies uskaltaa pukeutua vaaleanpunaiseen!

Kirppishaaste

Kuinka usein kirppistelet?

Nyt kun vauva on pieni, en ole päässyt kirppistelemään juuri ollenkaan. Raskausaikana taas oli kätevä ottaa auto alle ja käydä kaikki parhaat kirppikset läpi, yleensä sunnuntaisin. Ehkäpä kesällä vauvan kanssa liikkuminen helpottuu ja pääsen taas aloittamaan säännöllisen kirpputoriharrastuksen.

Miksi kirppistelet?

Kirppistely on mulle aika uusi juttu ja kiinnostuin siitä oikeastaan muoti/tyyliblogien kautta. Tajusin, että se on järkevää, edullista, ekologista, tyydyttävää ja trendikästäkin! Kun tekee löytöjä pikkurahalla, saa iloisen mielen ja tuntee itsensä vähän paremmaksi ihmiseksi ;)

Millaisilla kirppareilla käyt?

Käyn vain itsepalvelukirpputoreilla. Tämän hetken suosikit ovat Radiokirppis ja Bonuskirppis Tampereen keskustassa, sekä Jumbo Kaukajärvellä. Kaikissa näissä minulla on ollut myös oma pöytä. Näistä löytyy lähinnä vaatteita vauvalle ja äidille sekä pienesineitä sisustukseen.

Radiokirppis Tampereella (kuva)

Ostatko usein periaatteella kun "halvalla sai"?

Kyllä, ruokakaupassa. Muuten en (enää). Yhä enemmän pyrin panostamaan määrän sijaan laatuun. Esim. kosmetiikan suhteen (jota en kylläkään osta kirppareilta!) satsaan nykyään vain "parhaaseen" ja tarpeelliseen ja kulutan tuotteet huolella loppuun ennen kuin hankin uusia.

Millainen kirppistelijä olet, pengotko tarkkaan vai vilkaisetko vain?

En hirveästi pengo. Voi olla että moni hyvä löytö jää tekemättä, mutta mieluiten ostan pöydistä, jotka ovat suhteellisen siistejä ja järjestyksessä.

Parhaat löytösi?

Isäni osti kauan sitten meille lapsuudenkotiin vanhan käsintehdyn ruosteisen lintuhäkin, joka jäljistä päätellen oli ollut ihan oikeassa käytössä. Hän puhdisti ja maalasi sen ja jossain vaiheessa häkki päätyi minun huoneeseeni. Häkki on kulkenut aina mukana, vaikka en tähän päivään mennessä ole löytänyt sille paikkaa, johon se istuisi täydellisesti. Hauskaa on myös se, kuinka hyvän sisustussilmän omaava isäni oli "aikaansa edellä". Nythän erilaiset lintuhäkit ovat jo yleinen ilmiö sisustuksessa ja niitä saa ostaa vaikkapa Tiimarista. Tämä ei nyt varsinaisesti ole minun löytöni, mutta paras löytö silti.

Oma paras löytöni on Travallen toppapussi, joka on ollut aivan ihana meidän talvivauvalle! Maksoin siitä muistaakseni kympin.

Ja sitten on tietenkin tämä 60-luvun ihana vitriinikaappi, ostettu antiikkikirppikseltä joskus viisi vuotta sitten.

Mitä yleensä ostat kirppareilta?

Vaatteita lähden penkomaan. Pyrin pääsemään eroon kaikesta ylimääräisestä "sälästä", mutta pieniä sisustusjuttuja saatan kuitenkin ostaa.

Eteisessä paikkansa ovat lunastaneet kirppikseltä bongattu hempeä nalletaulu ja rottinkisydän, jossa on kätevä säilyttää avaimia.

Mitä haluaisit ostaa enemmän kirppareilta?

Varmaan huonekaluja. Haaveilen vanhasta pulpetista ja romanttisesta rautasängystä tytön huoneeseen. Myös vanha, kulunut puuarkku olisi kaunis sisustuselementti. Jos eteen tulisi täydellinen vanha sivustavedettävä puusohva, kotiuttaisin sen mielelläni.

Mitä et osta kirppareilta?

Alusvaatteita, kosmetiikkaa, sekä trokari- ja ylihinnoiteltua tavaraa. Myös kenkien suhteen olen aika kranttu.

Pidätkö itse kirppispöytää?

Olen pitänyt neljä kertaa ja tuotto on aina ollut oikein hyvä. Nytkin olisi akuutti tarve päästä myymään omia ja vauvan vaatteita pois. Keväämmällä aion pöydän varata, todennäköisesti Tampereen Bonuskirppikseltä. Myös huutonettiä olen harkinnut, mutta pitäisi ensin opetella laittamaan sinne niitä kuvia...

Onko jotain, mitä et voisi viedä myyntiin?

Myyn kaikkea, minkä laki sallii :) No, mitään kovin arvokasta (kellot, aidot korut) en viitsisi kirpputorilla myydä.

Jos sinulla on lapsia, ostatko kaappiin seuraavia kokoja odottamaan lapsen kasvamista?

Tämä on vakaa aikomus ja raskausaikana ostinkin maanisesti paljon vaatetta tulevalle vauvalle! Haasteelliseksi sen tekee se, että tuoreena äitinä ei silmä ole vielä harjaantunut tekemään kokoarvioita kovin pitkälle eteenpäin. Minulla ei esimerkiksi ole oikein käsitystä siitä, minkäkokoinen toppahaalari pitäisi ensi talveksi hankkia, kengistä puhumattakaan!

Sovitatko vaatteita vai ostatko kokeilematta?

Pyrin aina sovittamaan.

Bloggaatko kaikki kirppisostokset?

En itsetarkoituksellisesti, mutta kivahan niistä olisi ehtiä bloggaamaan.

Löytö jonka jätit ostamatta ja jälkeenpäin harmitti?

Näin kirppiksellä ihanan graafisen, mustavalkoisen ja uudenveroisen toppapussin vauvalle. Hintaa oli 20 € ja ajattelin, että se on aika paljon kirppisvaatteesta. Seuraavana päivänä lähdin hakemaan ihanuutta, mutta se oli jo mennyt! Toisaalta, se ei suinkaan olisi ollut välttämätön joten ehkä hyvä niin...

Löytö, jonka haluaisit vielä tehdä?

Varmaan se mainitsemani vanha pulpetti. Ja uudenveroinen Chanelin 2.55 jumbo -käsilaukku, anyone?

kuva

Kiitos Marjuli kivasta haasteesta! Haasteen laitan eteenpäin ihan kaikille, joita kirpputorit kiinnostavat. Jos otat haasteen vastaan, laita kommenttia niin tiedän käydä kurkkimassa :)

Valokuvakehyksiä myöten

täällä olisi jo valmista sinun tulla. Sydämiin täytettä tuot tullessasi.

Rottinkia ja lasia

uudet rottinkituolit

vanhat tuolit

Yllä olevassa kuvassa vilahtaa nyt nuo huutonetistä hankkimani rottinkituolit tositoimissa. Mukavasti tuovat kyllä keveyttä olohuoneen tummiin kalusteisiin. Sävy on mielestäni vähän liian keltainen, mutta toisaalta siihen on silmä jo tottunut. Pesin istuintyynyjen päälliset pesukoneessa ja ne kutistuivat sen verran, etteivät enää näytä oikein hyviltä (ihmekös tuo, kun ohjeena oli kuivapesu). Mutta kyllä nuo nyt toistaiseksi kelpaavat, jossakin vaiheessa ostan uudet tai kokeilen jopa ommella itse. Laitoin alle vanhan kuvan, jossa näkyy millaiset tuolit kuuluivat alunperiin pöytään. Nuo vanhat tuolit asustavat nyt parvekkeella ja pitäisi hankkiutua niistä eroon.

Kirppikseltä noukin vastikään mukaani pari Ikean lasikulhoa, jotka maksoivat yhteensä kolme euroa. Sopivat hyvin vaikka joulukattaukseen ja ovat kätevät laittaa fiiliksen mukaan milloin sohvapöytää, milloin ikkunalautaa koristamaan. Noihin voisi jotain tuikkua näyttävämpääkin kynttiläviritelmää kehitellä. Jos jaksaa.
Tuo Aallon maljakkoon askarreltu joulukoriste on nököttänyt pöydällä ihan marraskuun alusta saakka :) Vihreä valoköynnös pääsee parhaiten oikeuksiinsa kun se on oikaistu keskelle pöytää, valkoisen liinan päälle. Se tapahtuu sitten lähempänä aattoa.

On tämä marraskuu yhtä odotusta. Lapsen ja joulun. Tai oikeastaan odotan joulua, jolloin minulla on lapsi. Onhan hänelle jo tonttuasukin hankittuna...

Enkeleitä

parvekkeella

olohuoneessa

makuuhuoneessa

keittiössäkin omansa :)